Rothschildin perhe 2

 Luku 10c -- Rothschild

Osa 3: Hessen dynastia

Tämä Hessen dynastia kesti puhtaana 1900-luvulle. Toisen maailmansodan aikoihin he olivat Hitlerin puolella. Hessen prinssi Philip oli kuriirina Hitlerin ja Mussolinin välillä. Hän oli yhä elossa vuonna 1973, ja hänen kerrottiin olevan Euroopan rikkain prinssi. Hessen Huone on edelleen merkittävä voima Saksassa.

Vuonna 1763, Mayer lähti Hannoverista koettaakseen onneaan Frankfurtissa. Hänen päämääränään oli tulla Hesse-Hanaun prinssin Williamin taloudelliseksi agentiksi. Prinssi William oli älykäs mies joka rakasti tehdä rahaa.

Prinssi Williamin intohimot menivät rahan tuolle puolen. Hänen vaimonsa ei suonut hänelle tyydytystä joten hänestä tuli avionrikkoja ja melkein jokainen nainen jonka kanssa hän hyppäsi sänkyyn tuli raskaaksi. Hän oli seitsemänkymmenen aviottoman lapsen isä. Hänen ensisijainen rakastajattarensa, Frau von Lindenthal, synnytti hänelle kahdeksan lasta sekä hoiti hänen talouttaan.

William rakasti lainata rahaa korkealla korolla. Hän oli täydellinen mies auttamaan Mayerin pyrkimyksissä rikastua.

Mayer alkoi lahjoa Prinssi Williamin palvelijoita saadakseen heiltä tietoja. Tuohon aikaan, hän oli antiikkikauppias, rahanvaihtaja ja harvinaisten rahojen kerääjä. Saksa oli jaettu moniin pieniin kreivikuntiin joilla oli kaikilla oma rahansa; tämä teki rahan vaihtamisesta tuottoisaa.

General von Estorff vakuutti Prinssi Williamin harvinaisten kolikoiden arvosta ja suositteli sitten Rothschildia. Näin alkoi prinssin ja Rothschildien ystävyyssuhde. Mayer myi prinssille harvinaisia kolikoita, arvokkaita kiviä ja antiikkia naurettavan alhaiseen hintaan. Sitten vuonna 1769, myytyään suuria määriä tavaraa, hän kirjoitti prinssille pyytäen -- ja saaden sen mitä pyysi -- häneltä kunnianimen "Crown Agent to the Prince of Hesse-Hanau" (=Hesse-Hanaun prinssin kruununagentti).

Sitten Mayer avioitui Gutle Schnapperin, arvostetun kauppiaan Wolf Salomon Schnapperin tyttären kanssa vuonna 1770. Hän perusti sitten rahanvaihtotoimiston. Hänen kaksi veljeään sitten työskentelivät tässä toimistossa hänen kanssaan vuoteen 1785 asti, jolloin Kalmann kuoli ja Moses lopetti.

Jotkut tutkijat väittävät että Adam Weishaupt Baijerin Illuminatista sai taloudellista tukea Rothschildeilta. Rothschildit eivät olleet taloudellinen voimatekijä silloin kun Illuminati järjestäytyi uudelleen Weishauptin alaisuudessa. Adam Weishaupt sai rahaa Berliinistä sekä ihmisiltä jotka hallitsivat tätä uudelleen organisointia, mutta ei näytä siltä että Mayer olisi ollut sellaisessa taloudellisessa asemassa että hän olisi ollut Weishauptin tukijoiden joukossa. On mahdollista että silloin kun Illuminaatin päämaja vuonna 1782 muutti Frankfurtiin, Rothschildit olivat nousseet sellaiseen asemaan että he olisivat pystyneet antamaan taloudellista apua ja/tai kontrolloimaan asioita, seurauksena rahoista joita he olivat ansainneet Amerikan vallankumouksen ansiosta.

Vuonna 1785, Prinssi Williamin isä, Landgrave Frederick of Hesse-Cassel, kuoli ja Williamista tuli uusi Landgrave. Tämä teki hänestä Saksan ja mahdollisesti koko Euroopan rikkaimman prinssin. Hän lähti Hesse-Hanaun pienestä provinssista tullakseen Hesse-Casselin hallitsijaksi. Näihin aikoihin, Wolf Schnapper, Mayerin isäpuoli, esitteli Rothschildin Carl Buderusille, joka oli prinssin ensisijainen taloudellinen neuvonantaja. Joko pakottamalla, ystävyydellä tai okkultistisilla sidoksilla Mayer sai "suostuteltua" Buderusin ryhtymään hänen agentikseen. Tämä oli suuri siirto Mayerilta. Tästä Landgrave Williamista tulisi hänen ponnahduslautansa valtaan.

Ennen sitä Mayer oli tehnyt vain vähäisiä liiketoimia Williamin kanssa, mutta vuoteen 1789 mennessä Buderus onnistui saamaan joitakin kuninkaallisia asiakirjoja/vekseleitä/seteleitä (=royal bills) Rothschildille alennuksella. Carlin voitot kutistuivat kun hän hoiti Williamsin liiketoimia Rothschildin kautta. Tämä oli alku pitkälle taloudelliselle suhteelle joka hyödyttäisi molempia osapuolia.

Mayer Amschel Bauer (Rothschild) oli pahanilkinen mies, mutta hänen sosiaalisen asemansa nopea nousu osoittaa rahan mahdin, sillä Mayer ei ollut jalostunut/sivistynyt. Hän ei voisi koskaan loistaa saksan kielen taidoilla, joten hän ja hänen perheensä puhuivat outoa yiddishin ja saksan kielen sekoitusta. Hän rakasti keskustella keskiajan maailmasta sekä rahakokoelmastaan. Kun puhe kääntyi liikeasioihin, hän oli armoton, ja hallitsi alueensa. Hänen okkultistinen puolensa oli hyvin kätketty. Hän oli kabbalistinen juutalainen ja hän teki Landgraven kanssa useita retkiä vapaamuurarien loosheihin.

Hänellä oli viis tytärtä ja viisi poikaa, plus useita lapsia jotka kuolivat nuorena. Hänellä oli kuudes poika joka oli salaisesta avioliiton ulkopuolisesta suhteesta. Hän muutti vanhasta kodistaan, Haus zur Hinterpfannista uuteen kotiin, Green Shieldiin, kun hän alkoi tehdä rahaa. Green Shield oli kaksi asuntoa kattava rakennus, ja toinen puolisko kuului Schiffin perheelle jotka esittivät myöhemmin tärkeää roolia Rothschildien agentteina. Jokaisessa Green Shieldin käytävässä oli salaisia hyllykköjä sekä astiakaappeja, sekä salainen maanalainen huone josta oli reitti naapurin asuntoon.

Hänen viittä poikaansa kutsuttiin Mayerin veljeksiksi koska heillä kaikilla oli sama keskimmäinen nimi: Amschel Mayer, Nathan Mayer, Kalmann (Carl) Mayer & Jakob (James) Mayer. Jokainen tuli mukaan perheen liiketoimiin 12-vuotiaana.

Eräs huvittava osa Illuminaatti-perheiden tutkimuksessa on hyväksyttyjen elämänkerran kirjoittajien viittauksen "onneen" kun he kertovat mistä perheen voitot tulivat. Esimerkiksi: "...tämä alkuaikojen tilaisuus näytti olleen sattuman lapsi." Illuminaatin historijoitsijat eivät voi kapinoida hyväntekijöitään vastaan ja kertoa totuutta etä perhe keräsi omaisuutensa hyvin suunnitellulla kiristyksellä, huijaamalla ja varastamalla. Ranskan vallankumous on esimerkki.

Tämä illuminaattien käynnistämä/lietsoma Ranskan vallankumous pääsi vauhtiin 1790-luvulla ja Prinssi William alkoi hermostua. Hän pelkäsi että mellakat leviäisivät Saksaan ja että hän menettäisi rahat jotka hän oli käyttänyt ylelliseen uuteen palatsiinsa nimeltään Wilhelmshoe, jota rakennettiin vuosina 1791-1798. Vaikka Ranskan vallankumous pelotti Williamia, se oli ilonaihe Mayerille. Tämä sota kasvatti hänen myyntiään. Kun Ranska kääntyi Pyhän Rooman valtakuntaa (Saksalais-Roomalainen keisarikunta) vastaan, tuontitavaroiden hinnat lähtivät hurjaan nousuun, ja tavaroiden tuonti Englannista oli Rothschildien erityisalaa. Itse asiassa, Mayerin Englannin kanssa käymänsä kauppa auttoi häntä varmistamaan sopimuksen Landgraven kanssa (Buderusin välityksellä tietysti) jossa hänestä tuli välittäjä kun Englanti vuokrasi Hessen sotilaita. "Jokainen paha tuulenvire 1790-luvulla näytti tekevän hyvää Rothschildeille." Nämä tuulet olivat niin hyviä että 1800-luvulle mentäessä heistä oli tullut rikas ja itsenäinen perhe. Vuonna 1800, he olivat Frankfurtin juutalais-gheton yhdenneksitoista rikkain perhe (kun mukaan ei laskettu rikkauksia joihin heillä oli pääsy valtakirjojen avulla).

Vuosisadan vaihteen tienoilla Mayer päätti lähettää kaikkein älykkäimmän poikansa, Nathanin, Englantiin, perustamaan toisen Rothschildin Huoneen. Tämä perhe kertoo naurettavaa tarinaa siitä kun Nathan (muka) lähtee Englantiin nylkeäkseen erään ärsyttävän englantilaisen puuvillakauppiaan, mutta on helpompi uskoa että Mayer lähetti Nathanin jotta hän perustaisi Rothschildien Huoneen Englantiin. Nathan saapui Englantiin osaamatta kieltä mutta paljon rahaa mukanaan. Hänestä tuli pian Euroopan mahtavin mies.

Monta vielä tuottavampaa asiaa tapahtui 1800-luvun alussa. Monet näistä tapahtumista liittyivät Rothschildien sekaantumiseen Thurn & Taxisin postipalveluun. Thurnin ja Taxisin Huone kuului Mustaan aatelistoon. Vuonna 1516, Pyhän Rooman keisari Maximilian I (Merovingien verilinjaa) määräsi Thurnin ja Taxisin Huoneen luomaan postipalvelun Wienin ja Brysselin välille. Tämä palvelu lopulta kattoi koko Keski-Euroopan. Pääpaikka oli Frankfurtissa, mikä sopi hyvin Mayerille joka jatkoi liiketoimia heidän kanssaan. Hänen suhteensa Thurn & Taxisiin tulivat niin läheisiksi että tämä postipalvelu alkoi kertoa hänelle kaikki tärkeät tiedot mitä he löysivät asiakkaiden kirjeistä jotka he lukivat salaa. Myös Keisari Francis käytti tätä petosta ollakseen selvillä mitä hänen vihollisensa suunnittelivat. Koska Euroopan postipalvelut tiedettiin epäluotettaviksi, moni kirjoittaja käytti henkilökohtaisia koodeja. Juutalaisilla oli suuri etu puolellaan ei-juutalaisiin nähden koska he puhuivat erilaista kieltä jota voitiin käyttää osana koodia.

Samalla kun Mayer vastaanotti varastettua tietoa Thurn & Taxisilta, hän oli kiireinen perustaessaan omaa postipalveluaan jotta kukaan ei voisi vakoilla hänen liiketoimiaan. Tämä järjestelmä oli lopulta niin tehokas että Rothschildeista tuli parhaiten ja nopeimmin informoituja henkilöitä maailmassa. [Tämä perhe edelleen johtaa postipalvelua, joka on yksityinen yhtiö, mutta sallii itseään kutsuttavan nimellä Federal Express. Se myös jatkaa salaista perinnettään lukea asiakkaidensa kirjeitä.] Tästä Rothschildien postipalvelusta 1800-luvun alkupuolella tuli niin hyvä että monet tärkeät miehet alkoivat lähettää kirjeensä Rothschildien kautta, jotka tietysti lukivat nämä kirjeet.

Liiketoimet Thurn & Taxisin kanssa auttoivat Mayeria saamaan arvonimen "Imperial Crown Agent" vuonna 1800. Tämä titteli palveli passina joka salli hänen matkustaa kaikkialla Pyhän Rooman keisarikunnassa. Se myös antoi oikeuden kuljettaa mukanaan aseita, ja se vapautti hänet veroista sekä muista velvoitteista jotka koskivat juutalaisia tuohon aikaan. Mayer alkoi saada enemmänkin arvonimiä. Hänen poikansa Amschel ja Salomon olivat myös kiireisiä saamaan erilaisia titteleitä. Vuonna 1801, heistä tuli Hesse-Casselin Landgrave Williamin kruununagentteja. Kaikki nämä arvonimet olivat upeita, mutta kaikkein tärkein oli Landgraven antama arvonimi. Landgrave oli Euroopan rikkain prinssi, ja Rothschildit olivat päättäneet hyötyä hänen vauraudestaan.

Tämä suhde Landgraven kanssa parani huomattavasti vuonna 1803. Tanskan kuningas ja Williamin serkku pyysi prinssiltä lainaa, mutta William kieltäytyi koska hän ei halunnut kenenkään tietävän kuinka rikas hänestä oli tullut. Rothschild ehdotti rahan lainaamista nimettömänä Buderusin kautta. Williamin mielestä ajatus oli loistava. Tämä laina lähetettiin Mayerin ja erään hampurilaisen juutalaisen kautta. Korot maksettiin Rothschildille joka, otettuaan välityspalkkion, lähetti rahat edelleen Landgravelle. Mayer oli lopultakin tehnyt suuren palveluksen prinssille. Rothschild neuvotteli kuusi muutakin Landgraven lainaa tanskaan. Tämä kasvatti suuresti Rothschildin Huoneen mainetta.

Näihin aikoihin, Napoleon oli noussut valtaan Ranskassa. Tämä aiheutti huolta Euroopassa mutta toi suuria voittoja Rothschildin Huoneelle. Vaikka Napoleon ei tehnyt sitä tarkoituksella, olosuheet jotka hän loi olivat Rothschildille suureksi eduksi.

Napoleon yritti saada Landgravesta liittolaisen, mutta Prinssi William kieltäytyi. Williamin tarkoituksena oli odottaa kunnes sodan voittaja olisi selvillä niin että hän voisi liittyä voittajan puolelle ilman riskiä. Tilanteen aiheuttama henkinen paine sai Landgraven hyvin huonolle tuulelle. Siihen aikaan, puolet Euroopan kuninkaista oli hänelle velkaa.

Napoleon väsyi Landgraven peliin. Hänen sotilaansa hyökkäsivät Saksaan ja Hesseen "poistaakseen Hesse-Casselin Huoneen hallitsijoiden joukosta ja riistääkseen siltä vallan". Wilhelmshoessa hyörittiin kiihkeästi kun William yritti kätkeä rikkautensa. Raivoisan kätkemis-operaation jälkeen hän pakeni tästä provenssista ja asettui maanpakoon Tanskaan. Ranskalaiset löysivät välittömästi suurimman osan hänen aarteistaan.

Buderusin ja Mayerin täytyi toimia nopeasti pelastaakseen Landgraven varat. Jotkut hänen aarteistaan oli jo myyty. He lahjoivat nopeasti ranskalaisen kenraalin Lagrangen, joka luovutti 42 kirstua Hessen viranomaisille sekä valehteli Napoleonille prinssin omaisuudesta. Lagrangen petos tuli lopulta ilmi ja hänet pantiin viralta/karkoitettiin, mutta suurin osa hänen omaisuudestaan pelastui.

Näiden kiihkeiden hetkien aikana ennen Hesse-Casselin valtausta, Landgrave antoi Buderusille oikeuden kerätä korot jotka Francis oli velkaa. Buderus lopulta siirsi tämän oikeuden Rothschildeille. Mayer alkoi hoitaa Landgraven liiketoimia Napoleonin selän takana. Karl von Dalberg, mies jonka Napoleon nimitti hallitsemaan tätä aluetta, edisti suuresti näitä salaisia liiketoimia.

Von Dalberg oli Mayerin ja BUderusin ystävä, ja hän oli tehnyt kauppoja heidän kanssaan. Hänellä on myös saattanut olla okkultistinen yhteys. Napoleon teki von Dalbergistä uuden Reinin Konfederaation johtajan, johon kuului Frankfurt am Main. Alueen hallitsijana, von Dalberg suojeli Rothschildeja paljastumasta vihollisen kanssa kauppaa tekeviksi kauppiaiksi sekä Hesse-Casselin Huoneen agenteiksi.

Kun Ranska saartoi Englannin, tuontitavaroiden hinnat nousivat. Rothschildit salakuljettivat tavaraa ja tekivät suuria voittoja von Dalbergin pitäessä vahtia. "Oli varmasti kaikkein merkittävintä", sanoi eräs elämänkerran kirjoittaja, "Että tämä Reinin Konfederaation arkkipiispa ja Herra, joka hallitsi kuuttatoista saksalaista prinssiä, sekä paistatteli korkealla Napoleonin suosiossa, oli osoittanut niin paljon hyvää tahtoa juutalaiselle Mayer Amschel Rothschildille Frankfurtissa, jolla, vaikka oli nyt rikas, ei ollut merkittävää asemaa eikä ollut vaikutusvaltaisissa piireissä." Huolimatta von Dalbergin suojeluksesta, Mayer piti kaksia tilikirjoja; toinen oli julkinen ja toinen salainen.

Vuoteen 1807 mennessä, Buderus, valtakirjan/edustajien välityksellä, käytti lähes yksinomaan Rothschildeja suoritaessaan liiketoimia Hesse-Casselille. Mayer itse vieraili prinssin luona kun hän oli maanpaossa, mutta koska hän oli tulossa vanhaksi hänen pian täytyi luopua näistä matkoista ja lähettää poikansa itsensä sijaan. Rothschildin Huone keräsi Euroopan rikkaimpien prinssien vauraudet alle puolessa vuosisadassa sen jälkeen kun Mayer oli alkanut kasata omaisuuttaan.

Tämän saatanallisen Rothschildien Huoneen liiketoimia Illuminaatin kanssa havainnollistaa heidän sekaantumisensa tähän toiseen Tugendbund Leagueen. Ensimmäinen Tugendbund League (=Hyveiden liiga) perustettiin eräänlaiseksi seksi-yhteisöksi. Tämä ryhmä kokoontui Henrietta Herzin kotona (hänen aviomiehensä oli juutalainen iluminaatti joka oli mahtavan okkultistisen Moses Mendelssohnin opetuslapsi). Monet illuminaatit osallistuivat tähän Hyveiden liigaan. Useat nuoret juutalaiset naiset joiden aviomiehet olivat aina poissa liikematkoilla tulivat Herzin kotiin osallistuakseen moraalittomuuksiin (kaksi jäsenistä oli Moses Mendelssohnin tyttäriä). Tämän "rakkauden saluunan" toistuviin vierailijoihin kuuluivat vallankumouksellinen vapaamuurari Mirabeau, William von Humbolt, sekä Frederick von Gentz, josta tuli tärkeä Rothschildin agentti. Gentzistä keskustellaan myöhemmin.

Vuonna 1807, perustettiin toinen Tugendbund League.

Tämän toisen Liigan päämäärät heidän omien sanojansa mukaan olivat "moraalis-tieteellisiä sekä poliittisia". Suurimpana päämääränä oli vapauttaa saksalaiset alueet ranskalaisten miehityksestä. Tämän liigan muodosti Baron von Stein, joka oli sen ensisijainen "suojelija". Thomas Frost kertoi kirjassaan Secret Societies of the European Revolution, seuraavaa: "Vihkiytyneiden määrä moninkertaistui nopeasti, ja pian useimmat kaupunginvaltuutetut ja monet armeijan upseereista, sekä huomattava määrä kirjallisuuden ja tieteen professoreita olivat tämän liikkeen jäseniä. Berliinin keskusjohdolla, jota Stein hallitsi, oli ylin valta, ja määräysten toimeenpanijoita olivat provinssien komiteat..."

Hesse-Casselin Landgrave Williamilla oli tärkeä asema tässä toisessa Tugendbund Leaguessa. Buderus oli myös mukana. Näyttää siltä että Rothschildit olivat jäseniä ja että he olivat "Landgraven kirjeenvaihdon välikäsinä tässä asiassa sekä tekivät lahjoituksia Tugendbundille". Tämä asetti Mayer Rothschildin Napoleonin vastaisen propaganda-järjestelmän päälliköksi.

Napoleon yritti tukahduttaa Tugendbundin, mutta liike painui maan alle, kätkien itsensä Hannoverin Englantilaisen vapaamuurari-looshin suojelukseen. Se avusti monia Napoleonin vastaisia hankkeita sekä konkreettisesti että taloudellisesti. Lopulta Tugendbund hajosi, mutta monet sen jäsenistä siirtyivät muihin vapaamuurari-yhteisöihin, joilla oli sellaisia nimiä kuten Black Knights, The Knights of the Queen of Prussia, sekä The Concordists.

Vuonna 1818, tämä toinen Tugendbund herätettiin uudelleen henkiin nimellä Burschenschaft ("Poikien yhteisö" tai "kaverusten yhteisö"). Tämä Burschenschaft oli opiskelijoiden vallankumousryhmä joka piti miekkailu/taisteluharjoituksia yliopistoissa. Tämä Burschenschaft lopulta vaipui unholaan.

Muutaman vuoden päästä tämä maanpaossa oleva Landgrave alkoi luottaa täysin Rothschildeihin: "Prinssi William tottui luottamaan yhä enemmän Mayer Rothschildin neuvoihin, eikä ottanut ainuttakaan talouteen liittyvää askelta ilman että olisi neuvotellut hänen kanssaan." Tämä kuninkaallinen ponnahduslauta toimi loistavasti. Se oli kivetty tie kohti Rothschildien taloudellista vapautta. Mayer halusi tulla lainanantajaksi, ja hän saavutti pian päämääränsä. Vuonna 1810, Rothschildien firman nimeksi tuli Mayer Amschel Rothschild & Sons (Nathan ei ollut julkinen yhteistyökumppani tässä firmassa). Tänä samana vuonna, Mayer lainasi omia rahojaan tanskalaisille, ja kun von Dalberg otti suuren lainan päästäkseen Napoleonin pojan kastetilaisuuteen (osti kenties kalliin lahjan), tämän Frankfurt-pankin taloudellinen turva oli kiveen kaiverrettu.

Rothschildin Huone tarvitsi uuden ponnahduslaudan. Tätä vanhaa ponnahduslautaa, Landgravea, ei hylättäisi, mutta he tarvitsivat nuoremman, poliittisemman miehen joka voisi olla heidän avaimensa Euroopan hallitsemiseksi. Tämä mies oli Prince Clemens Metternich josta tuli Itävallan ulkoministeri vuonna 1809. Hänestä tuli Napoleonin johtava vastustaja, ja Landgrave muutti maanpakoon Itävaltaan, toivoen että tämä voimatekijä auttaisi Hessen takaisin valtaan. Joten, tämä Rothschildin verkosto lisäsi operaatioitaan Itävallassa -- Hapsburgien maassa.

Näihin aikoihin, Mayer Amschel Bauer-Rothschild sairastui. Ennen kuolemaansa hän laati testamentin joka määräsi Rothschildien rakenteesta. Vaikka testamentin tarkka sisältö on pidetty salassa, yksi asia on selvä. Siinä täydellisesti syrjäytetään tyttäret ja heidän aviomiehensä, sekä heidän perillisensä liiketoimista, sekä kaikesta informaatiosta liiketoimien suhteen. Tämä testamentti myös täydellisesti korostaa perheen verilinjan tärkeyttä. Tässä testamentissa myös vaadittiin perillisiä noudattamaan insestin käytäntöä jotta heidän lapsensa valmennettaisiin kunnolla rooliinsa Illuminaatin verilinjan sisällä. [Insestin roolista keskusteltiin myös kirjassa Deerper Insights into the Illuminati Formula jossa kerrotaan kuinka Illuminati alistaa lapset mielenhallinnalle.]

19.9.1812, Mayer kuoli. Valheellinen legenda hänen kuolemastaan kertoo että hänen viisi poikaansa kokoontuivat hänen kuolinvuoteensa äärelle ja että hän jakoi Euroopan heidän kesken. Todellisuudessa ainoastaan Amschel ja Carl olivat Frankfurtissa kun hän kuoli. Nathan oli Englannissa, ja Salomon sekä James olivat tien päällä (nämä veljekset matkustelivat jatkuvasti).

VIISI VELHOA

Kun Mayer kuoli, perheen johtajuus lankesi Nathan Rothschildin päälle Englannissa. Vaikka Nathan ei ollut vanhin, nämä viisi veljestä äänestivät yksimielisesti että hän oli kaikkein kykenevin johtamaan heitä. Nathan oli älykäs, itsekeskeinen moukka. Vaikka hän oli epäkohtelias (hän kykeni kiroilemaan kutem merimies), hänen rahsna antoi hänelle korkean sosiaalisen arvoaseman Englannissa. Esimerkkinä hänen kylmästä suhtautumisestaan elämään ja valtaan oli hänen vastauksensa eräälle englantilaiselle majurille joka oli liikuttunut lukuisten sotilaiden hirvittävästä teurastuksesta Napoleonin sodassa. "Tuota", Sanoi Rothschild, "jos he kaikki eivät olisi kuolleet, Majuri, sinä luultavasti olisit edelleen rumpujen soittaja." On eräs kertomus jonka mukaan Nathanin poika kysyi isältään, että kuinka monta kansakuntaa maailmassa oli. Nathan vastasi: "On vain kaksi joista sinun pitää välittää. On Mishpocke [Miscpucka = perhe] ja sitten ovat kaikki muut." Tämä kuvaa Rothschildien asennetta.

Nathan asettui ensin Manchesteriin, Englantiin, vaateteollisuuden keskukseen. Vuonna 1804 hän muutti Lontooseen. Kun hänen vaurautensa ja maineensa alkoi kasvaa, hän pystyi avioitumaan Hannan Cohenin kanssa. Cohenit olivat varakas juutalainen perhe Amsterdamista, ja Hannahin isä, Salomon Cohen, oli arvostettu kauppias Lontoossa. [Tämä Cohenin verilinja on eräs voimakas verilinja -- ei kuitenkaan kuulu kolmeentoista huipulla olevaan -- jota lukija kenties haluaa tutkia enemmän.] Nathan palveli Cohenin kanssa Suuren synagoogan esimiehenä. Hannahin sisar, Judith, avioitui tämän voimakaan juutalaisen vapaamuurarin, Moses Montefioren kanssa (Montefioret olivat "muinaisia" sekä äärimmäisen "aristokraattisia" juutalaisia, luultavasti toinen kabbalistinen perhe), jotka olivat Nathanin ystäviä. Nathanin sisar avioitui Montefioren kanssa, kuten myös hänen toinen poikansa, Anthony, ja hänen veljensä Salomonin lapsenlapsenlapsi Alphonse avioitui Sebag-Montefioren kanssa vuonna 1911. Nathanin sosiaalinen elämä pyöri Cohenien ympärillä.

Nathan oli vapaamuurari. Hän oli Lontoon Lodge of Emulationin jäsen.

Nathanin vaurauden kerääntyminen oli uskomatonta. Hänen rahaa tuottavat urotekonsa olivat uskomattomia. Hän salakuljetti englantilaisia tuotteita Napoleonin saartorenkaan lävitse ja teki suuria voittoja. Tämä salakuljetus vaati agentin Pariisiin, joten Mayer, von Dalbergin yhteyksiensä kautta, sai pojalleen Jamesille passin ja James meni asumaan Pariisiin.

Suuria summia Landgraven rahaa lähetettiin Nathanille Englantiin, Buderusin neuvosta, tarkoituksena ostaa osakkeita. Mutta Nathan, kuten hän ja Buderus olivat suunnitelleet, käytti tämän rahan muiden uhkayritystensä pääomana. Kun tämä maanpaossa oleva Landgrave alkoi kysellä kuittien perään, Buderusin ja Rothschildin veljesten täytyi keksiä kaikenlaisia tekosyitä selittämään "kadonneet" tositteet. Lopulta Landgrave vaati saada nähtä kuitit (väitetyistä osakkeista), joten Nathan osti nopeasti joitakin osakkeita (Landgrave oli käskenyt häntä ostamaan osakkeet hintaan 72, mutta kun hän osti nämä osakkeet, hinta oli pudonnut lukemaan 62, ja Nathan pani erotuksen omaan taskuunsa), ja he salakuljettivat kuitit Napoleonin saarron läpi tälle maanpaossa olevalle prinssille. Landgrave oli tyytyväinen; hänellä ei ollut aavistustakaan millaista peliä hänen rahoillaan oli oikeasti pelattu.

Nathan alkoi tehdä rahaa suhteillaan Britannian hallitukseen. Luultavasti hänen merkittävin varhainen yhteytensä oli valtiovarainministeri John Herries. Herries avusti Nathanin nousua valtaan kaikin mahdollisin tavoin. Hänestä tuli Nathanin läheinen ystävä ja ja lopulta Rothschildien edustaja Britannian hallituksessa. Heidän sopimuksensa/liiketoimensa pidettiin salassa, eikä yleisöllä ollut aavistustakaan millainen valta Nathanilla oli.

Kaikkein paras esimerkki Nathanin petollisista juonista oli työ jota hän myöhemmin kuvaili parhaana liiketoimena joka hänellä oli koskaan ollut. Yhteyksien kautta joita hänellä oli valtiovarainministeriöön hän sai tietää Englannin armeijan ahdingosta Espanjassa. Wellingtonin herttualla (josta tulisi pian Nathanin ystävä) oli brittiläisiä joukkoja Espanjassa valmiina hyökkäämään Ranskaan; ainoa asia mikä heiltä puuttui oli metalliraha (armeija ei voi ottaa vastaan paperirahaa), mutta valtiolla oli hyvin vähän kultaa siihen aikaan. Nathan tiesi kuinka hyötyä tästä tilanteesta. Tämä East India Company yritti myydä kultaa jota hallitus oli toki halukas ostamaan, mutta hinta oli niin korkea että viranomaiset päättivät odottaa sen putoamista. Nathan astui esiin ja osti kullan (käyttäen sekä omia että Landgraven rahoja). Sitten hän jatkoi hinnan nostattamista. Kun viranomaiset tajusivat että hinta ei putoaisi he ostivat kullan ja Nathan teki paljon voittoa.

Mutta liiketoimet eivät loppuneet siihen. Nathan tarjoutui tuomaan kullan Wellingtonille. Tämä oli suuri vastuu koska Ranska saartoi Britanniaa. Herries antoi Rothschildille tämän tehtävän. Nathanin suunnitelma oli uskomaton. Eräs elämänkerran kirjoittaja vertaa sitä "murtovarkauteen päivänvalossa". Nathanin veli James meni Napoleonin hallituksen puheille ja kertoi heille että Nathan toisi kultaa Ranskaan ja että Britannian hallitus oli järkyttynyt tästä liikkeestä koska se vahingoittaisi Englantia taloudellisesti. Napoleonin hallitus uskoi tähän valheeseen, ja jokainen ranskalainen poliisi joka olisi saattanut päästä selville petoksesta lahjottiin. Joten Nathan kykeni laivaamaan kultaansa Pariisiin sekä Englannin että Ranskan hallituksen suostumuksella. Pariisissa, tämä kulta vaihdettiin ranskalaisissa pankeissa käteiseksi jota Wellington voisi käyttää, ja sitten Rothschildin verkosto kuljetti rahan Espanjaan Ranskan salliessa Nathanin rahoittavan tätä sotaa itseään vastaan.

Lopulta eräät ranskalaiset viranomaiset tulivat epäluuloisiksi, mutta Napoleon ylenkatsoi heidän raporttinsa -- miksi? Tämä suunnitelma eteni jouhevasti vaikka nämä samat viranomaiset salaa tarkkailivat James Rothschildia ja hänen veljeään Carlia (joka oli mukana juonessa). Wellington lopulta voitti Napoleonin Waterloossa. Tämä salakuljetus oli eräs maailmanhistorian suurimpia huiputuksia!

Jotta ymmärtäisimme paremmin Rothschildien sekaantumista Napoleonin kärsimään tappioon, meidän käytyy katsoa roolia jota Rothschildin toinen ponnahduslauta, Metternich, esitti. Metternich oli Itävallan ulkoministeri ja hän johti Napoleonin vastaista oppositiota. Metternich oli Eurooppaa pyyhkivän vallankumous-aallon kiivas vastustaja. Rothschildit saivat häneen yhteyden erään ensimmäisen Tugendbund Leaguen jäsenen kautta. Tämä henkilö oli nimeltään Frederick von Gentz. Von Gentz oli Metternichin oikean käden mies. Metternich ei ollut nero raha-asioissa ja hän turvautui Gentzin neuvoihin. Gentzin kyky hoitaa omia raha-asioitaan oli kauhea mutta hän oli nero kansainvälistä talouspolitiikkaa koskevissa asioissa. John Herries toi Gentzin ja Rothschildit yhteen. Perhe jatkoi tämän miehen lahjomista omiin tarkoituksiinsa.

Gentz on mielenkiintoinen luonne. Hän oli vapaamuurari sekä epäilemättä sisällä okkultismissa. Hänen mukanaolonsa ensimmäisessä Tugendbund Leaguessa viittaa moraalin puutteeseen. Toinen mielenkiintoinen fakta on että useimmat hänen vierailuistaan Rothschildien luona tapahtuivat tärkeinä okkultistisina juhlapäivinä. Tämä on todennäköisesti enemmän kuin vain puhdas sattuma.

Gentz vähän kerrallaan osti Metternichin Rothschildien verkkoon. Vuoteen 1814 mennessä, Metternich oli Rothschildien Huoneen liittolainen. Hänen päämääränsä oli suojella tämän vanhan aristokratian valtaa. Hänen suunnitelmansa oli yksinkertaisesti tukahduttaa vallankumous, ja hän aloitti Napoleonista.

Itävalta julisti sodan Ranskalle ja liittoutui Venäjän kanssa. Englanti liittyi heihin muodostaakseen voimakkaan liittouman Napoleonia vastaan. Waterloon taistelu vuonna 1815 oli sodan ratkaisu. Metternich oli johtanut Euroopan voittoon Nathanin avulla. Tämä voitto teki Metternichistä "Euroopan mahtavimman miehen".

Nopean kuriiri-järjestelmänsä ansiosta Nathan tiesi Waterloon taistelun lopputuloksen ennenkuin tieto saavutti yhdenkään toisen englantilaisen. Itsepintainen myytti kertoo että hän manipuloi pörssiä tällä tiedolla tehden suuria voittoja. Todellisuudessa, hän todellakin manipuloi markkinoita, mutta hänellä oli jo omaisuutta; tämä ainoastaan kasvatti sitä. Toiseksi, hän ei olisi ehkä kyennyt tekemään suuria voittoja tällä tavalla (tämä aihe on monimutkainen ja kiistanalainen).

Kaksi vuotta ennen häviötään, Napoleon oli vetäytynyt saksalaisista kreivikunnista. Vuonna 1813, Hesse-Casselin Landgrave William palasi omaan provinssiinsa. Eräs elämänkerran kirjoittaja sanoi: "Aiemmin ne olivat olleet Rothschildeja jotka pyysivät suosituksia; nyt ne olivat Landgrave ja Buderus jotka yrittivät säilyttää läheiset suhteet Rothschildeihin." Vuonna 1818, Buderus kuoli.

Vuoteen 1815 mennessä, Nathan hallitsi rahamaailmaa. Hän teki paljon suoraa bisnestä Englannin Keskuspankin kanssa. John Herries salli liiketoimet jotka vahingoittivat Englantia mutta täyttivät Rothschildin Huoneen taskut. Eräs Nathanin liikekumppani kuvailee hänen pelottavaa katsettaan:

"Silmiä kutsutaan usein sielun ikkunoiksi. Mutta Rothschildin tapauksessa sinä voisit tehdä sellaisen johtopäätöksen että nämä ikkunat ovat pelkkä maalattu kulissi, tai että ei ollut sielua joka katsoisi ulos näiden ikkunoiden läpi. Sisältä ei tullut yhtäkään valonsädettä, on vain tyhjät kasvot, ja sinä ihmettelet että miten tämä keho seisoo suorassa ilman että sen sisällä olisi edes jotain. Ennenpitkää toinen hahmo tulee tilalle. Sitten se astuu kaksi askelta syrjään ja kaikkein tutkivin katse jonka sinä olet koskaan nähnyt, ja katse joka on tutkivampi kuin mitä sinä olisit pitänyt mahdollisena, suuntautuu ulos kiinnittyneistä ja lyijynraskaista silmistä, aivan kuin joku olisi vetämässä miekkaa huotrasta..."

Tämä kuvaus sopii hätkähdyttävästi joko traumaan perustuvaan mielenhallintaan (MPD) tai demoniseen riivaustilaan.

Eräs preussilainen viranomainen sanoi: "Rothschildilla oli uskomaton vaikutusvalta kaikkiin taloudellisiin liiketoimiin täällä Lontoossa... Kerrotaan laajalti, että hän yksin säätelee vaihdannan määrää Cityssä. Hänen valtansa pankkiirina on suunnaton... Kun Nathan touhusi, Englannin Keskuspankki vapisi..."

Kerran hän yritti rahastaa veljeltään Amschelilta saatua shekkiä pankissa, mutta pankki kieltäytyi sanoen että se lunastaa vain omia shekkejään. Nathanin tulivuori räjähti. Seuraavana aamuna hän ja hänen yhdeksän sihteeriään saapuivat pankkiin ja alkoivat vaihtaa pankin shekkejä kultaan. Yhden päivän aikana pankin kultavaranto oli supistunut huomattavasti. Seuraavana päivänä hän ja hänen sihteerinsä saapuivat mukanaan vielä enemmän pankin shekkejä. Keskuspankin johtaja kysyi hermostuneesti että kuinka kauan hän aikoi jatkaa tätä touhuaan. Nathan vastasi: "Englannin Pankki kieltäytyi ottamasta vastaan minun shekkiäni, joten minäkään en pidä itselläni heidän shekkejään." Pidettiin kiireinen kokous jossa päätettiin että tästä lähtien Englanni Pankki rahastaisi jokaisen Rothschildin shekin.

Nathanin firmalle annettiin nimi N.M. Rothschild and Sons. Tämä firma piti kokouksia New Courtin rakennuksessa, ja tästä johtuen siihen viitattiin nimellä New Court. Tämä New Court oli niin voimakas että siitä tuli jopa Englannin Pankin kullalla kauppaa käyvä pörssimeklari. Hän perusti myös Alliance Assurance Companyn Englantiin. Rothschildit hallitsevat myös Sun Alliance Assurancea ja Eagle Star Insurance Companya, kuten myös muita. Rothschildit ovat olleet mukana vakuutusyhtiöissä jo pitkään.

Tässä vaiheessa, olisi soveliasta kertoa mielenkiintoinen tarina siitä kuinka Itävallan Rothschildit estivät Natseja takavarikoimasta heitän rauta- ja hiilitehtaitaan Vitkowitzissä, Czechoslovakiassa, käyttämällä yhtä heidän vakuutusyhtiöistään. Vuonna 1936, aavistaen että natsit tulisivat valtaamaan Czechoslovakian ja Itävallan, Rothschildit aloittivat prosessin jossa he salaa alkoivat vaihtaa valtavan Vitkowitzin tehtaan omistajien kansallisuutta; tämä tehdas oli Keski-Euroopan suurin rauta- ja hiilitehdas. He tiesivät että jos he yksinkertaisesti panisivat tehtaan brittiläisen emoyhtiön alaisuuteen, saksalaisten takavarikoidessa tehtaan tehdas saatettaisiin julistaa "menetetyksi" Britannian lakien nojalla. Joten he panivat tehtaan Alliance Insurancen omistukseen, joka on brittiläinen korporaatio joka on Englannin Kuningattaren suojeluksessa. Nämä Itävallan Rothschildit olivat tietysti Alliance Insurancen ensisijaisia omistajia. Vaikka tämä omistajanvaihdos kuulostaa yksinkertaiselta, se oli äärimmäisen monimutkainen toimenpide ja vaati korkeimman tason salaista yhteistyötä, kuten myös sekä Czechoslovakian että Itävallan hallituksen siunauksen. Molempien hallitusten täytyi hyväksyä muutos, ja tehdä se salassa. Edelleen, von Gutmannin perheellä oli vähemmistö-osuus tehtaan osakkeista, ja ne täytyi ostaa häneltä pois ja uudelleen organisoida tämä tehdas. Tämän uudelleen organisoinnin suojissa Rothschildit kykenivät suorittamaan tämän massiivisen omistajanvaihdoksen. Kun natsit takavarikoivat Vitkowitzin, heidät pakotettiin osatmaan tämä tehdas Rothschildeilta 2,9 miljoonalla punnalla.

Illuminatilla on gnostilainen luciferialainen uskomusjärjestelmä joka määrää että pahat teot täytyy tasapainottaa hyvillä teoilla, sekä toisinpäin. Tämä on johtanut filantrooppiseen käytäntöön (joka yleisesti palvelee heitä itseään). Suuri osa heidän hyväntekeväisyys-rahastojensa päämääristä ovat sopusoinnussa Illuminatin päämäärien kanssa. Nathan vihasi tavallisia ihmisiä mutta hänen velvollisuutensa vaati osallistumaan hyväntekeväisyyteen. Almujen jakajat, erityisesti ne jotka auttoivat Lontoon köyhiä juutalaisia kertoivat että nämä saivat tuhansia, jopa satoja tuhansia puntia Rothschildeilta, mutta ei koskaan rohkaisevia sanoja. Nathan ei nauttinut hyväntekeväisyydestä.

Nathan oli Thomas Buxtonin, orjuudenvastaisen liikkeen johtajan hyvä ystävä. Nämä kuuluisat muusikot Mendelssohn ja Rossini opettivat hänen tyttäriään soittamaan harppua.

Kun Mayer kuoli vuonna 1812, hänen vanhin poikansa Amschel otti haltuunsa tämän Frankfurtin firman. Vaikka Amschel ei ollut perheen pää, hän oli sen puhemies aristokraateille. Häntä on kuvailtu oikulliseksi/eriskummalliseksi murehtijaksi joka tarrautui kiinni menneisyyteen. Hän oli sosiaalisesti outo, kuitenkin hän piti hienoja päivällis-tilaisuuksia jotka olivat keskustelutilaisuuskia eliitille. Uskonto näytteli merkittävää osaa hänen elämässään, siihen pisteeseen saakka että häntä kutsuttiin "munkkimaiseksi". Amschelin elämä oli elämää suuressa mittakaavassa, mutta kuitenkin häneltä puuttuivat ilonaiheet. Suuri osa hänen ahdistuksestaan johtui siitä että hän oli lapseton.

Sen jälkeen kun Napoleonin joukot karkoitettiin Saksasta, perustettiin Saksan Konfederaatio jonka valtiovarainministeriksi Amschel tuli. Tavallaan, tämä teki hänestä Preussin valtakunnan ensimmäisen rahaministerin, jonka Konfederaatio loi.

Amschelin lapsettomuudesta johtuva suru johti siihen että hän poimi huomattavia nuoria miehiä joita hän kohteli poikinaan. Eräs tällainen mies oli Otto von Bismarck, josta tuli myöhemmin Saksan Rautakansleri.

Amschel oli äitinsä Gutlen suojelija, joka oli perheen matriarkka. Kukaan ei voinut saada täyttä tunnustusta/sisäänpääsykorttia Rothschildin Huoneeseen avioliiton kautta ilman hänen hyväksyntäänsä. Gutle hymyili vain vähän, ja hänellä oli terävä kieli. Erään legendan mukaan naapuri kysyi häneltä että tulisiko sota vai rauha. Gutle vastasi: "Sota? Hölynpölyä. Minun poikani eivät salli sitä."

Salomon oli Mayerin toiseksi vanhin poika. Samoin kuin muut valjekset, hän matkusteli aina kaikkialla Euroopassa. Se mikä erotti hänet veljistään oli diplomatian lahja. Hän oli kohteliaampi kuin muut. Eräs pankkiiri sanoi Salomonista: "Kukaan ei lähde hänen luotaan ilman että tunsi olonsa mukavaksi." Toisin sanoen, hän tiesi kuinka mielistellä. Se oli tämä seikka jonka vuoksi hänen veljensä lähettivät hänet Wieniin, Itävaltaan, luomaan suhteet tuskallisen aristokraattisiin Hapsburgeihin.

Vaikka Rothschildit olivat yrittäneet päästä läheisiin liikesuhteisiin Hapsburgien ja Itävallan kanssa, Itävallan aatelisto piti heidät syrjässä. Salomon tuli apuun. Hän ratsasti Rothschildien uuden vaikutusvallan aalolla. Rothschildin nimestä oli tullut kuuluisa. Näistä veljeksistä oli tullut, kuten eräs elämänkerran kirjoittaja sanoi, "edistyksen arkkidemoneita".

Salomon alkoi luoda suhteita Itävaltaan Gentzin ja Metternichin kautta. Lopulta Salomonin diplomatia, Metternichin lobbaus, sekä halpamaiset metodit joita käytettiin Landgraveen auttoivat murtamaan muurin Rothschildin Huoneen ja Illuminaatti-Hapsburgien väliltä. Itävalta alkoi käyttää Rothschildien palveluksia säännöllisesti. Salomon muutti Wieniin ja osti hotellin sekä talon.

Salomon tiesi kuinka soittaa Metternichia kuin pianoa. Hän osasi lausua oikeat sanat oikeaan aikaan. Hän tunsi Metternichien metkut, kuten hänen turhamaisuutensa jota Salomon manipuloi helposti. Melko nopeasti Metternichista ja Salomonista tuli läheiset ystävät. Samoin kävi Metternichin oikean käden miehen, Gentzin kanssa. Gentz ja Salomon olivat "erottamattomat". Salomon oli myös vapaamuurari.

Ennenpitkää kävi niin että Rothschildit hallitsivat Itävaltaa niin että hallitus ei halunnut kieltää Rothschildeilta mitään. Vuonna 1816, Amschel, Salomon, Carl ja James saivat aatelisarvon Hapsburgeilta.

Vuonna 1818, pidettiin Aix-la-Chapellen kongressi jossa keskusteltiin Euroopan tulevaisuudesta. Salomon, Carl, Metternich ja Gentz osallistuivat tähän kongressiin. Täällä Metternich ensimmäistä kertaa tapasi Rothschildit. Rothschildien mukanaolo tässä kongressissa järkytti täydellisesti Euroopan rahalaitokset -- Rothschildien vallan olemassaoloa ei voinut kiistää. "Rahan jumalallinen oikeus oli kukistanut kuninkaiden jumalallisen oikeuden." Tässä kokouksessa Rothschildit kasvattivat vaikutusvaltaansa Illuminaatin sisällä.

Salomon perusti uuden firman Wienissä. Hän tuki taloudellisesti Metternichin sotaa vallankumousta vastaan. Metternich oli luonut "Wienin järjestelmän" joka hallitsi Eurooppaa Napoleonin kukistumisen jälkeen. Tämä itävaltalainen johtaja alkoi tehdä sitä mitä eliitti rakasti -- lähettää "rauhanturvajoukkoja" Euroopan kriisipesäkkeisiin. Vuosia 1814-1848 on kuvailtu termillä "Metternichin aikakausi", mutta koska Rothschildit rahoittivat & hallitsivat häntä, paljon parempi nimitys olisi "Rothschildien Huoneen aikakausi".

Gioacchino Rossinista, joka sävelsi oopperan Cinderella ja William Tell tuli Salomonin ja hänen veljensä hyvä ystävä.

Vuonna 1822, hän, Metternich, Gentz, James ja Carl osallistuivat Veronan kongressiin. Tämä kongressi oli täysin Rothschildien manipuloima. He saivat välitöntä taloudellista hyötyä kongressin lopputuloksesta.

Salomon rahoitti ensimmäisen tärkeän rautatien Keski-Euroopassa. Itävaltalaiset alkoivat sanoa että heillä oli Keisari Ferdinand ja Kuningas Salomo. Mitä tuli Itävallan raha-asioihin, Salomonilla oli viimeinen sana. Kuten muut Rothschildit, hän lahjoitti suunnattomia summia hyväntekeväisyyteen.

Hän osti valtavan hiili- ja rautatehtaan Vitkowitzista. Vuonna 1843 hän sai luvan ostaa perimään oikeutetun maatilan (monet ihmiset tähän päivään asti ovat vastustaneet ajatusta sallia juutalaisten omistaa maata), ja hän jatkoi ostamalla suuria maa-alueita. Hän hankki osuuden Itävallan elohopea-kaivoksista. Tämä sekä ainoa toinen Euroopan elohopea-esiintymä Espanjassa olivat Rothschildien hallussa, joten se antoi heille monopolin tämän tärkeän metallin suhteen. Salomonilla oli uskomattoman suuri valta.

Tämä seuraava poika, Carl, oli perheen pää-kuriiri. Hän oli veljeksistä kaikkein vähiten älykäs. Hän puhui kömpelösti ja hänellä oli kiivas luonne. Eräs elämänkerran kirjoittaja kuvailee häntä termillä "tappelupukari".

Vuonna 1821, Carl lähetettiin Napoliin valvomaan lainoja jotka oli tarkoitettu rahoittamaan metternichin joukkoja jotka olivat saapuneet rauhoittamaan kapinaa. Ollessaan Italiassa, Carl teki sarjan kekseliäitä sopimuksia Italian hallituksen kanssa, jotka pakottivat Napolin maksamaan siitä että sitä miehitettiin. Hän myös auttoi Mustan aateliston Luigi de Mediciä saamaan takaisin asemansa Napolin rahaministerinä, ja myöhemmin hän teki bisnestä tämän mahtavan miehen kanssa.

Hänen menestyksensä ansiosta päätettiin että hän pysyisi napolissa ja perustaisi oman pankkinsa. [Aika hyvin perheen "tyhmimmältä". Suom. huom.] Carl kietoi Italian sormensa ympärille. Hän teki liiketoimia Vatikaanin kanssa, ja kun Paavi Gregorius XVI otti hänet vastaan antamalla hänelle kätensä ihmiset ymmärsivät hänen valtansa laajuuden.

Sen jälkeen kun Baijerin Illuminati paljastui, Carbonarismista, tai Alta Venditasta tuli merkittävä eurooppalainen okkultistinen voimatekijä. Italiassa, Carlista tuli Alta Venditan johtaja. Carlin johtajuus tässä illuminaatti-ryhmässä on hyvin tärkeä.

Vuonna 1818, salainen Alta Venditan dokumentti, jonka valmistelemiseen Carl oli osallistunut, lähetettiin vapaamuurareiden päämajaan. Kopio tästä dokumentista katosi, ja vapaamuurarit hermostuivat pahoin ja tarjosivat löytöpalkkiota. Dokumentin otsikko oli "Permanent Instructions, or Practical Code of Rules; Guide for the Heads of the Highest Grades of Freemasonry".

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimåänä on tämä nuorin poika, James. Napoleonin sodan aikana James oli matkustellut Lontoon ja Pariisin väliä, tukien Rothschildien laittoman kaupan verkostoa. Napoleonin tappion jälkeen, Jamesista tuli merkittävä hahmo Ranskassa. Hän perusti sinne pankin ja aloitti Rothschildien perheen ranskalaisen haaran.

James oli Skotlantilaisen riitin 33. asteen vapaamuurari.

Tuohon aikaan, Ranskalainen Huone oli Rothschildien operaatioiden keskus. Toisiaan seuranneista vallankumouksista huolimatta Rothschildien valta pysyi. James oli Bourbonin hovin johtavan ministerin, Villelen kreivin hyvä ystävä ja hän "omisti" kuningas Louis Philippen. Hän myös salaa rahoitti Espanjan vallankumouksellisia (hänen agenttinsa Madridissa oli Monsieur Belin).

James kaipasi sosiaalista statusta. Tämä oli hänelle toiseksi tärkein asia heti rahan jälkeen. Hänestä oli tullut niin mahtava että kaikki hänen päätöksensä vaikuttivat Ranskan valuutan vaihtokurssiin. Kuten hänen veljensä, Salomon, hän rakennutti rautateitä Ranskaan. Hän myös osti suuren Lafiten viinitilan. Kukaan Ranskassa ei voinut edes toivoa olevansa yhtä mahtava kuin James.

Rothschildin traditiossa (kuten Mayerin salainen testamentti määrää), jotta kaikki omaisuus pysyisi perheen käsissä, James avioitui sisarentyttärensä Betty Rothschildin, Salomonin tyttären kanssa. [Täysin idioottimaista. Suom. huom.]

Kaikki todisteet viittaavat siihen että Rothschildin veljekset olivat hyvin korkeassa asemassa olleita vapaamuurareita. He olivat eräs johtavia perheitä okkultismissa siihen aikaan Euroopassa. Monet huomattavat vapaamuurarit siihen aikaan ylistivät Rothschildeja.

Vuonna 1820, Metternichin lobbauksen ansiosta, Nathanista tehtiin Itävallan konsuli Lontooseen. Jamesista tehtiin Itävallan konsuli Pariisiin. Vuonna 1822, kaikista veljeksistä ja heidän kumpaakin sukupuolta edustavista jälkeläisistä tehtiin paroneita. Tämä loi Rothschildien sosiaalisen aseman.

Tämä Gentz-Metternichin tiimi oli hyvin hyödyllinen Rothschildien Huoneelle. Näihin aikoihin, muutama sanomalehti oli julkaissut joitakin hyvin tyrmistyttäviä artikkeleita tästä perheestä. Salomon pyysi Gentziä sensuroimaan vastaisuudessa kaikki vastaavanlaiset raportit ja hän myös määräsi hänet kirjoittamaan valheellisen historian tälle perheelle joka esittäisi heidät myönteisessä valossa. Gentz, jota nyt kutsuttiin "Euroopan kynäksi", jatkoi keksimällä legendoja Rothschildeista, ja tämä perhe suosi tätä propagandaa sosiaalisissa piireissään.

Näillä veljeksillä oli järjestelmä (perustuen Mayerin testamenttiin), jossa ainoastaan perheenjäsenet olivat näiden pankkien omistajina. Tämä järjestelmä on edelleen käytössä tänä päivänä. Nämä Rothschildien pankit ostivat kaikkea kaivosyhtiöistä valtion velkakirjoihin. Esimerkiksi, New Court on hallinnut Brasilian velkoja vuodesta 1824 lähtien (Brasilia on eräs sellainen maa jota kohtaan brittiläiset Rothschildit ovat osoittaneet suurta mielenkiintoa).

Vuonna 1836 Nathan Rothschild, Rothschildien Huoneen pää, kuoli (hänet oli saatettu myrkyttää). Tämä päällikkyys siirtyi hänen nuorimmalle veljelleen Jamesille, veljesten äänestettyä asiasta.

Vuonna 1830, ilmassa alkoi taas näkyä merkkejä vapaamuurarien lietsomien vallankumousten käynnistymisestä. Metternichin "maailmanrauha" (he aina kutsuvat imperialismia "rauhaksi") oli uhattuna. Ranskaan tuli uusi kuningas, Oranialaisten Huone kruunattiin Alankomaissa, vallankumouksen liekit levisivät vapaamuurareiden verkoston kautta, ja Metternich alkoi menettää otettaan Euroopasta.

Vuoden 1848 vallankumous Ranskassa toi uuden Kuninkaallisen Huoneen. James noudatti vapaamuurareiden agendaa ja rahoitti tätä vallankumousta vaikka hän oli hovin ystävä. Tämä vallankumous merkitsi Metternichin "aikakauden" loppua ja tuona samana vuonna kapinalliset ajoivat hänet ja Salomonin ulos Itävallasta. Kumpikaan ei palannut, mutta Wienin Huone oli jo perustettu; toiset jatkoivat siitä mihin he olivat jääneet, Salomonin pojan, Anselmin alaisuudessa. Metternichin jälkeläiset ovat yhä läheisiä Rothschildin Huoneen kanssa.

Tämän jälkeen Rothschildien valta heikkeni. Vuoteen 1855 mennessä, kaikki veljekset Jamesia lukuunottamatta olivat kuolleet. Napoleon III oli nyt vallassa Ranskassa ja hänen neuvonantajansa olivat Jamesin vihollisia. Mutta Rothschildin juonikkuus tuli esiin kun James sai Napoleon III:n avioitumaan erään Rothschildin agentin kanssa. James kuoli vuonna 1868, ja perheen johto siirtyi hänen pojalleen, Alphonselle.

UUSI "TRINITY"

Nämä kolme serkkua johtivat nyt showta -- Alphonse Ranskalaisesta Huoneesta, Lionel Englantilaisesta Huoneesta, ja Amselm Wienin Huoneesta -- uusi "kolminaisuus". Nämä kolme liittyivät yhteen tuhotakseen vihollisen omistaman pankin, ranskalaisen Credit Mobilierin. Anselm perusti uuden firman, Credit Anstaltin Wieniin taistellakseen tätä ranskalaista pankkia vastaan. Lionelin ja Alphonsen avustuksella hän hyökkäsi Credit Mobilieria vastaan kunnes se romahti.

Rothschildin Huoneen uusi pomo oli Baron Alphonse de Rothschild. Alphonse oli rakastettava/miellyttävä, sosiaalisesti eliitin mies. Credit Mobilierin romahduksen jälkeen, Napoleon III siirtyi Rothschildien puolelle. Alphonse oli mahtava mies, hänellä oli yhteydet Napoleon III:een ja Preussin Bismarckiin.

Illuminati päätti päästä eroon Napoleon III:sta, joten Englannin pääministeri Gladstone (Rothschildien ystävä) järjesti asiat niin että Preussi ja Ranska joutuivat sotaan keskenään. Napoleon hyökkäsi Preussiin ja Bismarckin vastaus oli kiivas; hän löi Ranskan ja kukisti Napoleon III:n valtaistuimelta. Sotakorvaukset maksettiin Bismarckille -- joka oli inhonnut Alphonsea huolimatta hänen yhteyksistään perheeseen -- Rothschildien kautta.

Alphonsen veli, Edmond, oli se joka auttoi luomaan Israelin (tästä tullaan keskustelemaan myöhemmin). Alphonse avioitui erään toisen Rothschildin kanssa, mutta hänen rakakutensa tähän naiseen ei ollut kovin vahva. Tämä Comtesse de Castiglione oli kaunis nainen, aikansa Marilyn Monroe. Hän oli Alphonsen, hänen veljensä Gustaven (jonka tytär avioitui Sassoonin kanssa) sekä Napoleon III:n rakastajatar.

Anselm Rothschild Wienin Huoneesta oli viisas/älykäs/terävä playboy. Hän tuhosi Credit Mobilierin Credit Anstaltin avulla vuonna 1861, ja hänestä tuli Itävallan Ylähuoneen jäsen. Anselmilla oli useita rakastajattaria, ja hänen vaimonsa jätti hänet aviorikosten vuoksi. Hän kuoli vuonna 1874.

Lionel Rothschild Englantilaisesta Huoneesta peri New Courtin. Hän rahoitti Krimin sotaa, Cecil Rhodesin etelä-afrikkalaista valtakuntaa, valtavia kupari- ja nitraattikaivoksia, sekä Suezin kanavaa.

Kuningatar aateloi Lionelin nuoremman veljen. Toinen veli, Nathaniel, osti kuuluisan Moutonin viinitilan läheltä Bordeauxia.

Lionel oli Pääministeri Disraelin (jota Rothschildin rahat ohjasivat) sekä Gladstonen hyvä ystävä. Hän luultavasti myös kustansi Lord John Russellin valinnan pääministeriksi. Lord Tennyson (jonka runoja käytetään mielenhallinnan ohjelmoinnissa) osallistui hänen talossaan pidettyihin juhliin. Lionelia on kuvailtu "nyrpeäksi" ja "oikulliseksi".

Vuonna 1958, Lionelista tuli ensimmäinen juutalainen kansanedustaja Alahuoneeseen. Koetettuaan päästä sinne yksitoista kertaa, Englannin parlamentti luovutti ja salli Rothschildin ottaa paikkansa. Yhtäkään tärkeää Lionelin poliittista tekoa parlamentissa ei noteerattu mitenkään. Hän oli jäsen viidentoista vuoden ajan. Hän kuoli vuonna 1879.

Sen jälkeen kun Amschel Frankfurtin Huoneesta kuoli ilman perillistä, kaksi Italialaisen Huoneen Carlin poikaa tuli ottaakseen liiketoimet haltuunsa. Mutta heille syntyi vain tyttäriä. Kun viimeinen veli kuoli vuonna 1901, tämä Frankfurtin pankki muutettiin rahaksi. Sen jälkeen kun Saksa oli läpikäynyt kaksi maailmansotaa, Rothschildit perustivat toisen pankin Frankfurtiin.

Italialainen Huone päättyi samaan tapaan. Carl, joka pysyi Napolissa, sai vain tyttäriä, ja kun Galibaldin Punapaidat yhdistivät Itallian tämä jäljelle jäänyt poika (jolla ei ollut Rothschildien luonteenpiirteitä) ei viihtynyt näiden uusien valtiaiden kanssa, ja hän muutti Ranskaan. Näin tämä Italialainen haara päättyi.

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

25.04 | 17:05

Kiitos näistä kertomuksista! No lohduttavat mieltä kun on masentunut eikä osaa auttaa itseään. Rukous on tärkeä asia.Kumpa Jeesus parantaisi minutkin.

...
11.04 | 12:05

Siunausta

...
03.04 | 06:48


Pedonmerkkiä ei voi ottaa vahingossa. Lue www.enskansivut.fi

...
18.02 | 10:47

Todella koskettava matka taivaaseen ja paraneminen täysin kuntoon.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS