Perussivu

Erään kuollesta heränneen Venäläisen naisen kokemuksia kuolemanrajan takaa.

Barnaul-nimisestä kaupungista Mongolian rajal­ta on tullut hyvin merkillinen kirje. Sen lähetti Ustjuzjina Nikitisjna-niminen nainen. Hän kertoo, että lääkärit totesivat hänet vaikean leikkauksen jälkeen kuolleeksi ja että hänen ruumiinsa siirrettiin ruumishuoneelle. Hän kertoo myös, millaiseksi hän koki kuoleman ja miten hän palasi elämään.
Olin vankka ateisti. Olin myös kommunistisen puolueen jäsen ja vihasin sekä halveksin uskovia. Vuonna 1965 sairastuin vakavasti ja tutkimuksissa ilmeni, että minulla oli suolisyöpä. Sairastin kolme vuotta ja tilani huononi nopeasti. Toivoin koko ajan, että parantuisin. Käytin lääkkeitä, mutta ne eivät auttaneet. Viimein tulin niin sairaaksi, että pyysin päästä sairaalaan. Tilani huononi edelleen. En edesvoinut juoda vettä lasista, ja lääkäri päätti suorittaa leikkauksen.

KATSELIN OMAA RUUMISTANI
Leikkauksen aikana sain yllättäen nähdä oman ruumiini, joka oli leikkauspöydällä. Katsoin sitäjapelästyin. Koko leikkaushaava oli täynnä syöpäkasvainta. En käsittänyt, kuinka saatoin katsella omaa ruumistani. Lääkäri piti suoliani käsissään ja sanoi: "On ihmeellistä, että hän on voinut elää näin kauan. Hän ei toivu enää." Lääkäri ompeli huolimattomasti haavan umpeen. He uskoivat minun kuolleen. Ruumiini siirrettiin ruu­mishuoneelle ja peitettiin lakanoilla. Sitten tulivat sisään omaiset: veljeni ja poikani Andrjusja. Poikani itkijä sanoi: "Äiti, miksi sinä kuolit? Minä olen vielä niin pieni, missä minä nyt asun?" Myös veljeni itki. Yritin syleillä Andrjusjaa ja ilmaista hänelle itseni, mutta turhaan. Sitten olin yllättäen kotona. Näin kuinka tavaroitani alettiin koota. Ihmiset kiistelivät. Näin myös pahoja henkiä, jotka yrittivät saada heistä otteen käsillään, ja ne merkitsivät muistiin kaiken, mitä tapahtui. Yllättäen näin katsauksen koko elämästäni. Näin kaiken, mitä olin tehnyt nuoruudestani lähtien. Se säikähdytti minua.

ANNA HÄNEN PALATA MAAN PÄÄLLE
Aloin äkkiä lentää ylöspäin. Liitelin läpi pimeyden, kunnes näin kirkkaan valon ja paljon outoja puita, joissa oli ruusunpunaiset lehdet. En tiennyt missä
olin. Vastaani tuli kaunis nainen, jolla oli pitkä hame. Hänen jalkansa olivat niin keveät, että ne eivät edes hipaisseet ruohomattoa hänen kulkiessaan. Nainen pani kätensä ristiin rinnalleen ja kysyi: "Minne hän menee?" Minä pelästyin. Ymmärsin, että olin kuol­lut. Ymmärsin myös, että olin syntinen ja että minun täytyy tehdä tili synneistäni. Ollessani maan päällä en ollut uskonut, että sielu oli olemassa. Aloin itkeä. Kuulin ylhäältä äänen, joka sanoi: "Nainen, anna hä­nen palata takaisin maan päälle hurskaan isänsä luo. Hänen jatkuvat rukouksensa saavat vastauksen. Olin väsynyt hänen pilkkaansa ja syntiseen elämäänsä ja halusin ottaa hänet pois maan päältä. Mutta hänen isänsä rukoili minua, että minä näyttäisin hänelle sen paikan, jonka hän ansaitsee."
Yhtäkkiä huomasin olevani helvetissä. Siellä oli ma­toja, käärmeitä ja skorpioneja. Huusin täyttä kurkkua, mutta en saanut armahdusta. Sitten kuulin äänen - Kris­tus saapui. Hän sanoi minulle: "Kun olit maan päällä, et halunnut tuntea minua, ja nyt minä en halua tuntea sinua. Annoin sinun sairastua, että tekisit parannuksen, mutta sinä pilkkasit minua loppuun asti.Niin kuin elit siellä, niin tulet elämään täällä. Mitä kylvit siellä, sitä leikkaat täällä."
Näin myös Barnaulin seurakunnan saarnaajan*, jota olin jatkuvasti herjannut. Ääni kysyi: "Kukahan on?" Vastasin, että hän on saarnaaja. Ääni sanoi: "Ja sinä nimitit häntä aina tyhjäntoimittajaksi." Aloin rukoilla: "Herra, anna minulle anteeksi ja anna
minun palata takaisin maan päälle, minulla on pieni poika siellä." Hän kysyi: "Säälitkö sinä häntä? Minä myös säälin teitä ja tahdon, että teette parannuksen. Aika on lyhyt. Minä tulen pian ja tuomitsen ne, jotka asuvat maan päällä." Rohkaisin itseni ja kysyin: "Onko täällä paratiisikin?" Mutta silloin olin jo palavassa uunissa. Tuska ja kauhu olivat suuremmat kuin osaan kuvitella.

BARNAULIN RUUMISHUONE
Äkkiä huomasin olevani taas Barnaulin ruumishuo­neella, jossa ruumiini oli. Olin viluissani. Sinne kan­nettiin juuri miehen ruumis. Kun kantajani huomasivat, että olin kyljelläni, he juoksivat ensin kauhuissaan pois, mutta tulivat hetkisen kuluttua takaisin ja veivät minut sairaalaan. Lääkäri ja sairaanhoitajat kokoon­tuivat. He alkoivat lämmittää minua lampuilla. Kun lämpenin, avasin silmäni ja aloin puhua. Kaikki olivat ihmeissään siitä, että minä palasin elämään. Seuraa­vana päivänä minulle annettiin ruokaa. Pyysin erään lääkärin istumaan ja kerroin, missä olin ollut. Hän kuunteli tarkkaavaisena kuten toisetkin.
Minut vietiin edelleen leikkaussaliin, haava aukaistiin, ja kirurgi totesi hämmästyneenä, että olin täysin terve. Kysyin professorilta, mitä hän ajatteli asiasta. Hän vastasi: "Mitä muuta voisin ajatella, kuin että Korkein on synnyttänyt teidät uudelleen". Vastasin hänelle: "Jos te ajattelette noin, niin minä kehoitan teitä myös syntymään uudelleen. Luopukaa syntisestä elämästä
ja palvelkaa Häntä, joka voi pelastaa sielunne ja joka vuodatti pyhän verensä teidän tähtenne."
Ustjuzjina Nikitisjna (Kipinä-lehti 1/-78)

JUMALAN IHMEITÄ
Eräässä eteläamerikkalaisessa kaupungissa tapahtui
seuraavaa:
Kirkkaalle taivaalle ilmestyi valkoinen pensseliä pitävä
käsi, joka kirjoitti tulisin kirjaimin mm.:
Voita paha hyvällä.
Jättäkää yhä yleisemmäksi käyvä turhamaisuus.
Kuulkaa Sanaani.
- Epäpuhtaiden joukkoon ei tule jäämään yhtään
vanhurskasta eikä vanhurskaiden joukkoon yhtään
epäpuhdasta.
Tehkää katumuksen soveliaita hedelmiä.
Olkaa miehuulliset, aika on lähellä!
Katso, minä tulen pian!
Käsi kirjoitti 30 minuuttia, ja kirjoitus näkyi 3 tuntia. Monet kirjoittivat sen muistiin ja pelästyivät, jopa kaupungin liikenne pysähtyi.
Neuvostoliitosta on tullut myös samanlainen tieto, jossa kerrotaan seuraava helmikuussa 1 977 tapahtunut Jumalan ihme. Erään kaupungin yllä näkyi puolen tunnin ajan suuri, valkoinen käsi, joka kirjoitti tai­vaalle rohkaisun sanoja uskoville. Tekstissä oli mm. seuraavat lauseet:
- Katukaa, tuottakaa katumuksen hedelmää.

Etsikää minua.
Voittakaa paha hyvällä.
Olkaa miehuulliset.
Minä tulen pian, aamen!
Koko kaupungin liikenne ja normaali elämä pysähtyi ja kaikki tuijottivat tyrmistyneinä taivaalle. Teksti oli näkyvissä noin kolmen tunnin ajan (Luukas 21:11). Jumala varoittaa myös sinua viimeisenä armonhetkenä ennen tuomion tulen puhkeamista. Jeesus kutsuu sinua! Oletko VALMIS? (Kehoitamme lukemaan Raamatusta Matteuksen evankeliumista luvun 24 kokonaan). Jumala on määrännyt, että kaikkien ihmisten on kerran kuoltava, ja sitten tulee tuomio. Jumala sanoo: "Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt Hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus" (Ap. t. 17:30). "Ja hän vei heidät ulos ja sanoi: 'Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?' Niin he sanoi­vat: 'Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi'" (Ap. t. 16:30-31).

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

25.04 | 17:05

Kiitos näistä kertomuksista! No lohduttavat mieltä kun on masentunut eikä osaa auttaa itseään. Rukous on tärkeä asia.Kumpa Jeesus parantaisi minutkin.

...
11.04 | 12:05

Siunausta

...
03.04 | 06:48


Pedonmerkkiä ei voi ottaa vahingossa. Lue www.enskansivut.fi

...
18.02 | 10:47

Todella koskettava matka taivaaseen ja paraneminen täysin kuntoon.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS