Vedenpaisumus 1Moos.6:1-9
Vuonna 1835 H. Rassam lösi Niinivestä vedenpaisumustaulut eli Gilgames-eepoksen. Tämä kertomus on syntynyt ennen vuotta 2000 eKr. - samaan ajankohtaan
sijoitetaan myös Raamatun kertoma vedenpaisumus. Yhtymäkohtia Raamatun kertomukseen on runsaasti:
esim. Nooaa vastaava Utnapishtim lähettää laivastaan lintuja vedepaisumuksen jälkeen.
Vastaavanlaisia vedenpaisumuskertomuksia on löydetty muiltakin kansoilta, esim.
Pohjois-Amerikan intiaaneilta. Voidaan päätellä, että näiden kertomusten takana on suuri luonnonkatastrofi, todellinen vedenpaisumus. Gilgames-eeposessa
on eniten yhtymäkohtia Raamatun kertomukseen, ja se löydettiin alueelta, joka on maantieteellisesti lähimpänä aluetta, mihin Nooan arkin sanotaan pysähtyneen.
Baabelin torni 1Moos.10:1-32
Mesopotamian alueelta tunnetaan lähes 30 muinaista temppelitornia eli zikkuratia, jollainen Baabelin tornikin lienee ollut.
Aabrahamin syntymäpaikka 1Moos.11:27-31
Sir Leonard Woolleyn v. 1922-1934 kaivausten ansiosta Uur on eteläisen Babylonian parhaiten
tunnettuja muinaisia rauniokaupunkeja. Aabraham lähti Uurista kolmannen dynastian aikana (n. 2113-1991 eKr).
Aabraham
Harranissa 1Moos 11:31;12:5
Kiilakirjoitukset ovat selvittäneet, että Harran oli olemassa jo 1800-1700 eKr. Kaupunki sijaitsi
huomattavan kauppareitin varrella.
Mesopotamia 1 Moos:20;26:6
Naahor oli Rebekan, Iisakin vaimon kotikaupunki,
joka mainitaan myös Raamatussa. Se mainitaan v. 1935 löytyneissä ns. Marin asiakirjoissa,
jotka ovat 1700-l:lta eKr. Tämän seudun kaupungeista tunnetaan myös Raamatussa mainitut Terah, Peleg ja Regu (vrt. 1 Moos.11:10-30).
Patriarkkojen aika 1Moos.12:1-50;26
Italiaiset tutkijat Pettenato ja Matthiae löysivät 1975 Pohjois-Syyriasta
savitaulukirjaston n. 2300 eKr. Savitaulut todistavat heprealle lähisukua olevasta muinaiskanaanilaisesta kielestä. Monet savitauluissa esiintyvistä
nimistä muistuttavat Raamatun nimiä (esim. Eber - Ebrum, Ismael - Ishmail ja Israel - Ishrail).
Löydöt todistavat myös Raamatun patriarkkakertomusten puolesta, sillä niissä mainitaan mm. seuraavat Raamatussa mainitut paikan nimet:
Haasor, Megiddo, Jerusalem, Laakis ja Gaza ja mahdollisesti Sodoma ja Gomorra.
Nususta
Kirkukin läheltä 1925-1941 löytyneet savitulut kertovat patriarkkojen elämän asioista, jotka mainitaan Raamatun kertomuksissa, kuten adoptio,
avioliitto, esikoisen oikeudet ja kotijumalat.
Israelin Egyptissä 2Moos.1-14
Beni Hasanista löydetty
hautaveistos, 1900 eKr., kuvaa seemiläisryhmän tuloa Egyptiin 'ylänköjen sheikin Ibshen' johdolla. Leeviläisillä (eräs Israelin heimo) on Raamatussa egyptiläisiä nimiä kuten Mooses, Assir, Pashur, Merari, Hofni, Piinehas
ja Puutiel.
Varhaisin Raamatun ulkopuolinen asiakirja, jossa Israel mainittiin on ns. 'Israel-kivi' farao Meremptan ajalta 1200-l:lta. Merempta hallitsi aikana,
jota Raamatussa kutsutaan tuomarien ajaksi, jolloin Merempta teki 'Israel-kivessä' mainitun
sotaretken Palestiinaan.
Jeriko ja Joosuan aika Joos.6:1-27
Tässä kaupungissa on tehty useita kaivauksia. Egyptistä löydettiin v. 1887 ns. Amarna-kirjeet, joissa puhutaan habiruista (vrt. hebrealaiset) ja todennäköisesti Kanaanin maan valtaamisesta.
Arvostelijat 1800-luvulla päättelivät, että Joosuan kirja ja Tuomarien kirja olisivat kirjoitettu paljon myöhäisemmällä ajankohdalla
kuin mitä Raamattu antaa olettaa, koska näissä kirjoissa puhutaan raudasta. 1800-luvulla uskottiin yleisesti,
ettei rauta olisi ollut tunnettu ennen 12. vuosisataa eKr. Mutta 1922 Howard Carter löysi Tutankhamonin haudasta rautaesineitä, jotka osoittivat raudan olleen
käytössä jo 14. vuosisadalla eKr.
Siilon kaupunki 1Sam.1:1-8:22
Siilossa suoritetut kaivaukset
osoittavat kaupungin joutuneen filistealaisten käsiin n. 1050 eKr. ja se hävitettiin, niin kuin Raamattu kertoo (vrt. Jer.7:10-15).
Kuningas Saul 1Sam.9:1-31:13
Gilgalissa, Jerusalemin lähellä, sijaitsi Saulin palatsilinnoitus. Paikan löysi
1800-luvulla Edward Robinson. Siellä tehdyt kaivaukset antoivat lisätietoja Saulin hallituskaudesta.
Kuningas Daavid 1Sam.1:1-24:25
Daavidin valloittama jebusinialaisten (2Sam.5:6-8) kaupunki on tutkimusten
mukaan sijainnut Jerusalemista kaakkoon.
Prof. Avraham Diranin johtama arkeologiryhmä löysi viime vuonna Raamatun ulkopuolisen viittauksen kuningas Daavidista.
Danin kaupungin sijaitipaikalta löytyi kivenpala, johon oli kaiverrettu kirjoitusta. Kivenpala on ehkä
muistomerkistä, joka on pystytetty syyrialaisten voitettua Israelin 800-l:lla eKr. Kirjoituksessa mainitaan Daavidin huone eli Daavidin dynastia, joka tarkoittaa
Juudan kuningaskuntaa. (Salomonin Davidin pojan kuoleman jälkeen Daavidin kuningaskunta jakaantui
kahteen osaan, Juudaan ja Israeliin.) Syyrian kuningas Benhadad valtasi Raamatun kirjoituksen mukaan Danin kaupungin
885 eKr. Tätä tukevat tekstifragmentit, joista voi päätellä, että Juuda ja Israel olivat kirjoitushetkellä Syyrian vihollisia. Daavidin
on väitetty olevan myöhempien vuosisatojen kehittämä myytti, ei historiallisesti olemassaoleva henkilö. Tämä löydös kuitenkin todistaa Daavidin historiallisuuden puolesta.
Kuningas Salomon 1Kun.3:1-11:43
Kaivaukset Megiddossa ja Geserissä
ovat vahvistaneet Raamatun tiedot Salomon ratsuväestä ja sotavaunuista (1Kun.9:15-19;10:26). Nelson Glueck löysi
v. 1938 Salomon kuparisulatot Esjon-geberistä (1Kun.7:45-46).
Suusakin sotaretki 1Kun.14:25-28
Egyptin hallitsija Suusak eli Siisak, 945-924 eKr., teki Raamatussa mainitun
sotaretken Palestiinaan. Karnakin temppelin Siisakin voittomuistomerkissä luetellaan
hänen Palestiinassa valloittamansa kaupungit ja kylät ja kerrotaan tunkeutumisesta Gileadiin.
Benhadad 1Kun.15:18
Raamatussa mainittu Aramin kuningas Benhadadin nimeä kantava steele löydettiin Pohjois-Syyriasta v. 1940.
Omri
ja Meesa 1Kun.16:21-27;2Kun.3:4-27
Isrelin kuninkaasta Ahabista ja Omrista ja Mooabin kuninkaasta Meesasta on Raamatussa kertomus. Vuonna 1868
Diibonista löydetyssä Meesan steelessä mainitaan Omri, Ahab ja Meesa. Eli myös nämä Raamatussa mainitut henkilöt ovat historiallisia.
Ahab ja Jeehu 1Kun16 ja 1Kun9
"Israelilainen Ahab", jonka Raamattu kertoo olleen Isrelin kuninkaana,
mainitaan Salmassar III:n monoliittikirjoituksessa.
Vuonna 1846 Layard löysi Nimrudista Mesopotamiasta "mustan obeliskin".
Kivessä on tekstiä ja kuvia kuninkaista tuomassa veroa assyrialaisille. Eräässä kiven tekstin osassa kerrotaan Israelin kuninkaasta Jeehusta, joka
maksoi veroa. Jeehu mainitaan Israelin kuninkaana 2Kun.9.
Ahabin norsunluupaltsi; 1 Kun. 22:39
Irakista Nimrudista löydettiin kaivuksissa v. 1940-1951 satoja norsunluusta tehtyjä laattoja.
Muutama vuosi löydön jälkeen samanlaisa laattoja löytyi Samariasta Palestiinasta. Laatat olivat identtiset Nimrudista löydettyjen kanssa.
Samariasta löydetyt laatat osoittautuivat olevan peräisin "Ahabin norsunluun palatsista".
Ahabin (874-853), Israelin kuninkaan, palatsi oli koristeltu näillä laatoilla. Assyrialaisten ryöstäessa v. 722 eKr. palatsin, laatat irroitettiin seinästä
ja vietiin sotasaaliina Assyriaan, vrt. Aamos 3:15.
Jerobeam II; 2 Kun. 14:23-29
Megiddosta löydettiin
1900-luvun alussa Megiddon Jaspissinetti, jossa oli teksti: "Shema, Jerobeamin palvelija". Jerobeam oli eräs Raamatussa mainittuja Israelin kuninkaita. Kaivauksissa on saatu tietoja Jerobeam II paakaupungista Samariasta.
Menahem; 2 Kun. 15:19
Israelin kuninkaan Menahemin
maksama vero mainitaan Assyrian hallitsijan Tiglat III:n (745-727 eKr.) Iranista läydetysta steelista. Asarja; 2 Kun. 15:1-7
Juudan kuningas Asarja, Aramin hallitsija Resin ja Juudan kuningas Aahas (2 Kun 16:7-8)sekä
Pekah ja Hoosea (2 Kun. 15:29-30) mainitaan assyrialaisissa teksteissä.
Samarian kukistuminen; 2 Kun. 17:3-23
Samarian valtasi Sargon II (722-705 eKr.) Vrt. Jes. 20:1. Ns. Khorsabadin annaaleissa Sargon kertoo vieneensä pakkosiirtolaisuuteen 27 290 samarialaista
kuten myös Raamattu kertoo. Sama asia kerrotaan Sargonin viimeisestä pääkaupungista
löytyneestä piirtokirjoituksessa. Kirjoituksissa luki: "Minä piiritin ja valloitin Samarian ja vein 27 290 ihmista sotasaaliina".
Hiskia ja Sanherib; 2 Kun. 18:13-19:37; Jes. 36:1-37:38
British Museumissa Lontoossa säilytetään v. 1830 löydettyä ns. Taylorin
särmiötä, jonka kuudella kiilakirjoitussivulla Assyrian kuningas Sanherib (705-681 eKr.) kertoo mm. Jerusalemin piirityksesta (701 eKr.) Hän sanoo
sulkeneensa kuningas Hiskian kaupunkiinsa.
Hiskian vesijohto; 2 Kun. 20:20 Kuningasten kirja Raamatussa mainitsee kuningas Hiskian rakentaneen vesijohdon, jolla hän johti veden kaupunkiin. Vuonna 1880
löydettiin ns. Siiloan kirjoitus Jerusalemin lähettyviltä, vesijohtotunnelin läheltä, kirjoitus,
joka kertoo 512 m pituisen tunnelin valmistumisesta (n. 700 eKr.)
Manasse; 2 Kun. 33:10-13
Kuningas Manassen pakkokäynti Niinivessä mainitaa assyrialaisissa teksteissä.
Jesajan profetia; Jes. 1:1-66:24
Qumranista löydettiin v. 1947 yhdessä muiden ns. Kuolleenmeren kirjakääröjen
kanssa koko Jesajan kirjan sisältävä käärö, joka oli tuhat vuotta vanhempi kuin vanhimmat siihen asti tunnetut Vanhan testamentin käsikirjoitukset,
noin vuodelta 100 eKr.. Käsikirjoissa on myös otteita Habakukin kirjan kahdesta ensimmöäsesta luvusta, osia 1. ja 5. Mooseksen kirjasta, Tuomarien kirjasta ja Danielin kirjasta. 38 kirjakaaroa sisätää tekstiä
19:sta Vanhan Testamentin kirjastä. Kieli on hepreaa, arameaa ja kreikkaa, kirjoitusmateriaali on pergamenttia ja papyrusta. Tämä löydetty vanha Jesajan kirjan kaaro on sisällöltään samanlainen kuin nykyisten Raamatunkäännösten esim. suomenkielisen, Jesajan kirja.
Kolme vuotta taman jälkeen löydettiin läheltä edellisiä löydöksiä
käärö, jossa oli kopioita Raamatun ns. pikku profeetoista. Rulla sisälsi 12 VT:n kirjaa, jotka meilläkin on Raamatussa, kirjat ovat sisällöltään samanlaisia ja jopa samassa järjestyksessä
kuin nykyisessä Raamatussa. Tämä käärö kirjoitettiin noin 100 jKr.
Niinive;
Naahaum 1-3, Joona 1-4
1800-luvun puolivälissä Raamatun maininta Ninivesta Assyrian valtakunnan pääkaupunkina
pidettiin kyseenalaisena. Epäiltiin, että oliko niin suuren ja kuuluisan kaupungin, kuten Raamattu sen kuvailee, mahdollista hävitä
jäljettomiin. Pääteltiin, että Raamatun kertomus kaupungin koosta ja merkityksestä oli liioiteltu ja että kaupunki
on ollut korkeintaan kylänpahanen. Mutta Niinive löytyi 1800-luvun lopulla. Niinivesta on nyt kaivettu esiin tuhansia savitauluja,
muureja, portteja, huoneistoja, veistoksia, kohokuvia, assyrialaista taidetta, tarvekaluja ja aseita. Nyt tiedetään, että Niinive ei ollut kyläpahanen tai vain mielikuvitusta, vaan
se oli maailmankaupunki, johon assyrialaisten valtakunnan kulttuuri oli keskittynyt. . Juudan
pakkosiirtolaisuus; 2 Kun. 25:1-30; Hes., Dan., Esra
Babyloniasta lahelta Ishtarin porttia on loydetty 300 kiilakirjoitustaulua, jotka
on ajoitettu vuosien 595 ja 570 eKr. väliin. Näissa tauluissa esiintyy Juudan kuninkaan Joojakinin nimi muiden vangittujen ruhtinaiden nimien joukossa. Jahudin
maassa oleva Jaukin (Juudasta oleva Joojakin)
mainitaan yhtenä niistä, joille Babylonian kuningas antoi elatuksen. Samoissa kirjoituksissa mainitaan Samaria ja Israelin maa nimella 'Omrin maa', Omri oli voimakas Israelilainen hallitsija,
joka mainitaan Raamatussa.
Palestiinasta Gibeasta löydettiin sinettikivi, johon oli kaiverrettu teksti: "Jaasanja, kuninkaan virkamies
." Sinetti on täytynyt kuulua Jaasanjalle, joka mainitaan 2 Kun. 25:23 ja Jeremian kirjassa 40:8. Hän oli yksi armeijan pääliköistä,
jotka tulivat Nebukadnessarin asettaman Juudan käskynhaltijan Gedaljan luo (2 Kun. 25:23).
Nebukadnessar II; Jer., Hes., Dan. 2:1-4:34
R. Koldewey suoritti v. 1899-1914 kaivauksia jossa löydettiin mm. Ishtarin
portti, kuninkaallinen palatsi , zikkurat, Mardukin temppeli ja ns. riippuvat puutarhat.
Nebukadnessarin rakennustoiminnasta kertovat tiilet, joihin on lyöty hänen nimensä.
Belsassar; Dan. 5:1-31
Raamatun mukaan Belsassar oli kaldealaisten viimeinen kuningas. Babylonialaisten asiakirjojen
perusteella tiedetään nyt, että Belsassar oli Nabunaidin vanhin poika ja kanssahallitsija. Belsassar hallitsi Nabunaidin
sijaisena (Dan. 5:1-31; 7:1;8:1) vuodesta 549 eKr. aina Babylonian kukistumiseen v. 539 eKr.
Kyyroksen
kasky; Esra 1:1-3;2 Aik. 36:22-23
Ns. Kyyroksen lieriö, jonka H. Rassam löysi Babyloniasta 1800 l:lla, on sopusoinnussa
Raamatun kanssa, sillä siinä kerrotaan Kyyroksen palauttaneen kansoja entisille asuinsijoilleen, kuten myös Raamattu kertoo.
Paluu pakkosiirtolaisuudesta; Esra 1:1-10:44
Kansan johtomiehiin kuuluvilla Sesbassarilla (Esra 1:11) ja Serubbaabelilla (Esra 2:2) oli babylonialaiset nimet. "Dareikki" (Esra 2:26) tarkoitti kreikkalaista drakmaa. Tutkimusten
perusteella tiedetään tätä rahayksikkoa käytetyn juuri tähän aikaan.
Kserkses; Esterin kirja Persian pääkaupungista Persepoliista löydetyistä piirtokirjoituksissa kerrotaan kuinka
Kserkses I (486-465 eKr.) kärsi tappion kreikkalaisille Salamiin ja Plataian taisteluissa. Suusanin linna (Ester 1:2) sijaitsi Susassa, josta
löydettiin Kserksekseen palatsi.
Esran ja Nehemian kirjat
Esran ja Nehemian kirjojen aitous oli 1800-l:n loppupuolella hyökkäyksen kohteena. Niiden historiallinen luotettavuus tehtiin kyseenalaiseksi.
Lähellä Nubian ja vanhan Egyptin rajaa sijaitsee Elefantinen saari. Tältä saarelta löytyi papyruskääröjä, jotka vahvistavat Raamatussa olevien Esran ja Nehemien kirjojen
luotettavuuden. Ne mm. todistavat juutalaisten käyttäneen Nehemian aikana kalenteria, jonka mukaan vuosi alkaa syksyllä. Tällaisesta
ajanlaskusta puhuttiin niiden lisaksi ainoastaa Raamatun Nehemian kirjassa. Asiakirjoissa mainitaan Nehemian vihollinen Sanballat ja Jerusalemin juutalaisen ylipappi Joohanan ja niistä
käy myös ilmi, että Sanballat oli Samarian kuvernööri aivan kuten Raamattu myös kertoo.
UUSI TESTAMENTTI
Luukkaan mainitsema verollepano; Luuk. 2:1-5
Papyruksista on voitu pöötellö, että Kyrenius (Quirinius) oli kahdesti Syyrian maaherrana, luultavasti vähän ennen vuotta 4 eKr. ja sitten v. 6-7 jKr. Papyrukset
osoittavat myös, että Rooman valtakunnan väestönlaskenta suoritettiin joka 14. vuosi ja että ihmisten oli tuolloin mentävä
rekisteröitäviksi siihen paikkaan, mistä heidän sukunsa oli lähtöisin. Tämä tukee Luukkaan kertomusta.
Pontius Pilatus; Matt. 27:11-26
Juutalainen historioitsija Josefus ja roomalainen historioitsija Tacitus kirjoittavat (n. 100 jKr.) Pilatuksen olleen maaherra. Vuonna 1961 loydettiin Kesareasta, Israelista, kivi mihin
Pontius Pilatuksen nimi on hakattuna "(Pon)tius Pilatus, Juudean maaherra". Lisäksi Vanhoista rahoista on saatu tietoja Pontius
Pilatuksesta (26-36 eKr.), samoin kuin muista saman ajan maaherroista Coponiuksesta
aina Antonius Felixiin (Apt. 24:3).
Hautojen koskemattomuus
Nasaretista v. 1878 loytyi keisarillinen käsky, jossa säädetään kuolemanrangaistus
hautojen häpäisemisestä. Ne, jotka pitävät tätä määräystä joko Tiberiuksen tai Claudiuksen antamana, katsovat sen todistavan Jeesuksen ylösnousemuksen
puolesta, mutta on myös niitä, joiden mielesta määräys on myöhemmältä ajalta.
Gallio Akaijan käskynhaltijana Apt. 18:12
Gallion nimi mainitaan keisari Claudiuksen kirjeessa Delfin kaupungille. Kirjeen
mukaan Lucius Iunius Gallion on Akaian käskynhaltija. Löydetyn kirjeen ajankohdaksi mainitaan aika jolloin keisari Claudius 26. kerran
nimitetaan imperatoriksi. Tämä tapahtui vuoden 52 jKr. lopulla. Tämä kirje antaa hyvän lähtökohdan Paavalin toiminnan ajoitukselle. Apt. 18:12 kertoo Paavalin joutuneen Gallion,
Akaijan käskynhaltian, tuomioistuimen eteen.
Uuden testamentin ajan kaupunkeja joissa on tehty arkeologisia kaivauksia
Kriitikot tekivät 1800-luvulla esimerkiksi Nasaretin olemassaolon kyseenalaiseksi.
1962 löydettiin kolme palaa heprealaisesta synagogakirjoituksesta, joissa Nasaret mainitaan kaupunkina, jossa pappi nro 18 asui.
Jeriko - Luuk. 10:30-37. Beetlehem - Matt. 2:1; Luuk. 2:4. Nasaret - Matt. 2:23; Luuk 1:26 Tiberias - Joh. 6:23. Magdala - Matt. 7:56 Korasin - Matt. 11:21 Beetsaida - Matt. 11:21 Filippuksen Kesarea - Mark. 8:27 Dekapolis
- Matt. 4:25 Sykar - Joh. 4:19,20
Tässä on muutamia arkeologisia löydöksiä, jotka todistavat, että Raamatun
keromusten henkilöt ovat historiallisia henkilöitä ja Raamatussa mainitut paikat ovat historiallisia paikkoja. Lisäksi arkeologisista
kaivauksista saatu tieto sen ajan kulttuuri- ja uskonnollisesta ympäristöstä käy yksiin Raamatun antaman kuvan kanssa.
Tämä vahvistaa Raamatun historiallista pohjaa, johon myös kristinusko nojaa. Koska Raamatun kertomusten ymparistö ja historia ovat vahvasti todenmukaisia, voimme myös
paremmin luottaa Raamatun tuoman sanoman todellisuuteen.
webmaster
Lähteet: Raamatun lukijan kösikirja, Merrill F. Unger, Vantaa, 1986 Arkeologia ja Raamattu, Kirjatoimi ja kirjeopisto Codex, Tampere, 1971 Teologinen
aikauskirja 2-94, artikkeli 'Tel Danista löydetty aramealainen piirtokirjoitus'.
|