Perussivu

MENE TAKAISIN BEETELIIN

by David Wilkerson | September 14, 2012

 

 
    PDF     TXT   Print  Print

Jumala tuli unessa Jaakobin luo ja sanoi: “Mene takaisin Beeteliin, paikkaan, jossa ensi kertaa kohtasit minut. Rakenna sinne alttari, niin kuin lupasit” (ks.1 Moos. 28:10 -22 ja 31:13).

Jaakob oli kuullut selvän sanan Herralta ja toimi totellen sanaa täydellisesti. Hän tiesi, että Jumala varjelisi häntä, olisi hänen kanssaan ja toteuttaisi suunnitelmansa. Silti Jaakob kohtasi vaaran, joka vei hänet melkein tuhon partaalle.

Hän oli palaamassa kohtaamaan veljensä Eesaun ja isänsä, molemmat, joita hän oli pettänyt. Silloin sanansaattaja toi hänelle varoittavan viestin: ”Eesau on tulossa neljänsadan miehen armeijan kanssa. Hän hakee sinua.”

Raamattu sanoo: ”Silloin valtasi Jaakobin suuri pelko…”(1 Moos.32:7). Hän jakoi väkensä nopeasti kahteen ryhmään ajatellen: ”Jos Eesau tappaa toisen ryhmän, kuitenkin toinen pääsee pakoon”. Tälläkin pelottavimman kokemuksen hetkellä näemme todistuksen Jaakobin särjetystä ja nöyrästä hengestä:

”Ja Jaakob sanoi: "Isäni Aabrahamin Jumala ja isäni Iisakin Jumala, Herra, sinä, joka sanoit minulle: 'Palaja maahasi ja sukusi luo, niin minä teen sinulle hyvää!' Minä olen liian halpa kaikkeen siihen armoon ja kaikkeen siihen uskollisuuteen, jota sinä olet palvelijallesi osoittanut; sillä ainoastaan sauva kädessäni minä kuljin tämän Jordanin yli, ja nyt on minulle karttunut kaksi joukkoa.

Pelasta minut veljeni Eesaun käsistä, sillä minä pelkään, että hän tulee ja tuhoaa minut ynnä äidit lapsineen. Olethan itse sanonut: 'Minä teen sinulle hyvää ja annan sinun jälkeläistesi luvun tulla paljoksi kuin meren hiekka, jota ei voida lukea sen paljouden tähden' "( 1 Moos.32:9- 12).

Jaakob piti kiinni liitosta, jonka Jumala oli tehnyt hänen kanssaan. Hän sanoi: ”Herra, sinä lupasit minulle ja sanoit, että kulkisit minun kanssani. Nyt näyttää siltä, että menetän kaiken. En pyydä mitään hyvyyttä itselleni, mutta minä rakastan sinua ja tottelen sinua. Missä on siis liittosi, Jumala?”

Elämänsä lopulla Jaakob, mies, jolla oli särjetty ja nöyrä henki, katsoi taaksepäin ja saattoi sanoa: ”Kun veljeni Eesau uhkasi minua, luulin elämäni olevan jo lopussa, mutta Jumala toi minut vapauteen. Hän oli minun kanssani koko matkan ajan!”
 

 

MISSÄ OLET JUMALA?

by David Wilkerson | September 13, 2012

 

 
    PDF     TXT   Print  Print

Eräänä iltana Jaakob istui avoimella niityllä ja paini Herran kanssa: “Jumala, kuinka jouduin tähän liemeen? Annoit minulle niin suuret lupaukset. Sanoit, että johdattaisit minua, varjelisit minut ja toteuttaisit suunnitelmasi minussa. Miten mikään tästä voisi olla sinun johdatustasi? Minkälaista vaellusta liitossa tämä oikein on? Herra, minulla ei ole tulevaisuutta”(ks.1 Moos.32:24 -26).

Voit miettiä vastausta itseksesi: Ehkä Jaakob ei etsinyt Jumalan tahtoa joissakin valinnoissaan. Ehkä hän toimi lihan mukaan.” Ehkäpä hän teki niin, mutta se ei ole tämä juttu. Jumala olisi voinut tulla Jaakobin avuksi minä hetkenä hyvänsä, mutta ei tullut.

Totta on, että meillä voi olla särjetty ja nöyrä henki ja silti ongelmia. Käyt ehkä läpi kauheata koetusta aviopuolisosi kanssa. Olet rukoillut: ”Herra, en ymmärrä. Tiedän, että sydämeni on puhdas. Minä vaellan sinussa. Miksi siis annat minulle tällaisia koetuksia?”

Useimmat meistä ajattelevat niin kuin Jaakob, etteivät nöyrät, rukoilevat uskovat voi joutua kestämään suuria murheita. Ei meidän kuuluisi joutua kohtaamaan kauheita aikoja tai pelottavia olosuhteita, joiden kautta tulevaisuutemme on uhattuna. Totuus on kuitenkin, että nöyrät, katuvat, rukoilevat uskovat joutuvat kärsimään suuria menetyksiä ja murheita.

Ei Jumala missään kohdassa Raamattua lupaa säästää meitä ongelmilta. Hän ei koskaan lupaa meille tasaista tietä työpaikallamme tai urallamme. Ei hän myöskään lupaa meille pääsyä vaikeuksista. Hän sanoo: ”Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista”(Ps.34:19). Tämä jae ei sano, että Jumala säästää meidät niistä, vaan vapahtaa.

Paavali puhuu Jumalan rakkauden korkeuden ja syvyyden tuntemisesta. Jumala ei kuitenkaan pelastanut Paavalin laivaa haaksirikosta. Itse asiassa hän antoi apostolin joutua kivitettäväksi, ruoskittavaksi ja pilkatuksi. Paavali sanoo, että hän oli alttiina kaikenlaisille vaaroille maalla ja merellä, ryöstäjien ja omien kansalaistensa kautta.

Joskus me itkemme ihmetellen: ”Jumala, missä sinä olet? Mikset olet päästänyt minua pois tästä tilanteesta?” Vaikka Herra antaa meidän joutua kulkemaan läpi koetusten, hän tavalla tai toisella vapahtaa meidät niistä, niin kuin hän vapahti Jaakobin ja Paavalin.
 

SÄRJETTY JA NÖYRÄ HENKI

by David Wilkerson | September 12, 2012

 

 
    PDF     TXT   Print  Print

Miksi Jumala katsoi niin suosiollisesti Jaakobiin, pettäjään? Luemme Jesajan kirjasta: ”Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi”(Jes.57:15).

Tämä Raamatunkohta kertoo samanlaisesta miehestä kuin Jaakob. Hän on pettynyt, pakenee, ja Jumala virvoittaa hänet, siunaa häntä, antaa hänelle kunnian. Jesaja lisää: ”Minun käteni on kaikki nämä tehnyt, ja niin ovat kaikki nämä syntyneet, sanoo Herra. Mutta minä katson sen puoleen, joka on nöyrä, jolla on särjetty henki ja arka tunto minun sanani edessä”(Jes.66:2).

Me tiedämme, että ihmiset pitävät arvossa ulkonäköä, mutta Jumala katsoo aina sydämeen. Voimme nähdä vain Jaakobin kateuden, ahneuden ja toisten hyväksi käyttämisen. Jumala sen sijaan näki hänen olemuksensa ohi siihen, mikä oli hänen sydämessään, särjetyn ja nöyrän hengen. Jumala tiesi, että jokin Jaakobin sydämessä halusi muuttua.

Juuri sitä Jumala etsii meistä. Hän etsii särjettyä, katuvaa sydäntä, jossa hän voisi toimia. Hän ei voi tehdä mitään Eesaun kaltaisten kanssa. He ottavat Jumalan asiat itsestään selvyyksinä ja itkevät krokotiilin kyyneleitä muka katuessaan. Eesau oli aistillinen ja hänen sydämensä oli kova. Hän oli monien tämän päivän uskovien kaltainen, ajelehtimassa elämän halki ilman päämäärää, haluten vain saada nauttia aistillisista asioista pitkin matkaa.

Jaakob kunnioitti Jumalan sanaa. Mistä tiedän sen? Ajattelen näin: Jaakob oli varmaan kuullut isänsä Iisakin kertovan, miten Jumala teki liiton Jaakobin isoisän, Aabrahamin kanssa. Hän oli kuullut, että Iisak oli pantu alttarille teurastettavaksi. Kun Aabraham sitten kohotti veitsen, Jumala keskeytti hänet ja näytti hänelle lampaan, jonka hän voisi uhrata. Päälle päätteeksi Jaakob oli varmaan kuullut myös pyhästä siemenestä, joka tuli patriarkaalisesta sukuhaarasta.

Kaiken tämän lisäksi Jaakobin äiti varmaan muistutti häntä unesta, jonka Jumala oli antanut hänelle, että Jaakobista tulisi se pyhä siemen. Jaakob oli varmaan hyvin innoissaan ajatuksesta, että hän oli eräänä päivänä heimon päämies, joka kantaisi suvun soihtua, jonka kautta Messias tulisi maailmaan!
 

JAAKOBIN TIKAPUUT

by David Wilkerson | September 11, 2012

 

 
    PDF     TXT   Print  Print

Vanhan Testamentin kiintoisimpia henkilöitä on Jaakob, petollinen, katala, toisia hyväksikäyttävä mies. Kuitenkin Jumala rakasti hän syvästi.
 
Jaakob oli temppuillut itselleen veljensä Eesaun esikoisuuden. Kun Eesau tuli nälissään metsältä, Jaakob tarjosi hänelle linssipataa vaihtokauppana esikoisoikeuteen. Siinä kulttuurissa esikoisoikeus oli ensin syntyneen miespuolisen perillisen oikeus olla koko heimon päämies. Tähän kuului ”kaksoissiunaus”, mikä tarkoitti isän omaisuuden puolikkaan saamista. Vielä tärkeämpää oli, että kuka hyvänsä oli saanut esikoisoikeuden, sai myös patriarkaalisen siemenen esi-isän aseman. Hänen kauttaan Kristus tulisi maailmaan: ”Sinussa ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä”(1 Moos.28:14).
 
Jaakob oli puijannut myös patriarkaalisen siunauksen isältään Iisakilta. Tuo siunaus olisi kuulunut Eesaulle, mutta Jaakob sai sen teeskentelemällä olevansa Eesau. Kun tämä kuuli, että Jaakob oli varastanut hänen siunauksensa heidän isältään, hän päätti tappaa veljensä.
Heidän äitinsä, Rebekka suostutteli Iisakin lähettämään Jaakobin pois tämän enon, Laabanin luokse. Hän halusi, että Jaakob löytäisi sieltä vaimon itselleen ja eläisi rauhassa. Matkalla sinne Jumala antoi Jaakobin nähdä ihmeellisen näyn. Hän näki taivaasta maan päälle ulottuvat tikapuut. Enkelit kulkivat niitä pitkin ylös ja alas Jumalan valtaistuimen luota toteuttamassa hänen tahtoaan (ks. 1 Moos. 28:12).
 
Jumala veti syrjään verhon ja näytti Jaakobille, mitä taivaassa tapahtuu koko ajan.
Kaikki nuo enkelit olivat palvelustyössä. He kulkivat edestakaisin maan päälle ohjaten ja johdattaen Jumalan ihmisiä, palvellen heitä, ympäröiden heidät, varoittaen heitä, suojellen heitä, täyttäen heidän tarpeensa.
 
Rakas lukija, tikapuut ovat edelleen paikallaan! Nuo samat enkelit eivät ole vanhentuneet tuntiakaan siitä, kun Jaakob näki heidät.  Itse asiassa he palvelevat ja toimivat meidän hyväksemme tänään.
 
Jumala sanoi Jaakobille ja hänen kauttaan meille: ”Minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, missä ikinä kuljet, ja saatan sinut takaisin tähän maahan; sillä minä en jätä sinua, ennen kuin olen toteuttanut sen, minkä minä olen sinulle puhunut" (1 Moos. 28:15).  

JEESUKSEN VEREN SOVITTAMA

by David Wilkerson | September 6, 2012

 

 
    PDF     TXT   Print  Print

“En ole vielä perillä, minun lihani vielä vastustaa Henkeä, mutta olen Vapahtajani veren sovittama ja aion laulaa ja huutaa ylistystä Jumalalleni.”

Kuulostaako tämä jokapäiväiseltä aamurukoukseltasi? Ei varmaankaan. Alat päiväsi pikemminkin etsimällä tapoja jatkaa omin voimin yrittämistä. Kiristät vyötäsi, luvaten Jumalalle, ettet koskaan enää palaa vanhoihin tapoihisi.

Kun saavutat satunnaisen voiton, sinusta tuntuu hyvältä. Sanot itsellesi: ”Tein sen! Tiesin, että voittaisin, jos vain yrittäisin koko sydämestäni ja mielestäni.” Kun tunnet itsesi ylpeäksi saavutuksestasi, sinulla on taipumus kulkea ympäriinsä arvostelemassa toisia, jotka eivät ole yhtä voittoisia.

Kun olin nuorempi, sanoin itselleni tarvitessani voittoa jostakin: ”Aion tehdä sen, vaikka kuolisin”. Saattoi kulua kuukausi ja aloin ajatella: ”Nyt kaikki kateelliset ajatukset ovat hävinneet päästäni. Olen vapaa!” Kuitenkin voitto osoittautui aina vain välinaikaiseksi. Silloin epätoivo iski. Rukoilin: “Oi, Herra, olen pyytänyt sinua vapauttamaan minut, mutta et ole tehnyt niin. Vieläkin minua vaivaa sama asia.” Sitten syytin Jumalaa.

Tosiasia on kuitenkin, että minulla oli niin kiire saavuttaa vanhurskaus lihassani, että kadotin ymmärryksen totisesta vanhurskaudesta, siitä ainoasta, jonka Isä hyväksyy. Vain Jeesus Kristus on Jumalan edessä vanhurskas, ja kun me seisomme Isän edessä, hän hyväksyy meidät vain Kristuksen kautta – hänen vanhurskautensa ja voittonsa kautta.

”Mitä minun pitäisi tehdä? kysyt. No, ensinnäkin, lakkaa kuuntelemasta paholaisen valheita. Toiseksi, nouse hengellisille jaloillesi ja ala ylistää Herraa. Julista rohkeasti: ”Uskoni kautta Jeesuksen vereen saan Kristuksen vanhurskauden. Hän on tehnyt minut ehjäksi ja hyväksytyksi ylistämään ja palvelemaan Herraa.”

”Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen”(Kol.1:14). Sovitus merkitsee ”vapaaksi päästämistä”. Meidät on sovitettu Jeesuksen kalliilla verellä. Meillä on oikeus seistä kaikkia syytöksiä vastaan ja sanoa: ”Ei mene jakeluun, paholainen. Sinä olet syyttänyt minua nyt viimeisen kerran. Raamattuni sanoo, että olen sovitettu, koska uskon siihen, mitä Jeesus teki puolestani ristillä. Tunnustan syntini hänelle ja hän vapauttaa minut vapaaksi.”
 

OLETKO KUUNNELLUT NÄITÄ VALHEITA?

by David Wilkerson | September 5, 2012

 

 
    PDF     TXT   Print  Print

Oletko kuunnellut Saatanan valheita vaelluksestasi Jeesuksen kanssa? Oletko ajatellut olevasi niin arvoton, ettet voi ylistää Jumalaa, ennen kuin kaikki elämässäsi on täydellistä? Minulla on sinulle hyviä uutisia. Tiedät jo, että Saatana on valehtelija, mutta voin todistaa sinulle, että Jeesus on tehnyt sinut puhtaaksi, arvolliseksi seisomaan hänen edessään ja palvelemaan häntä uskollisesti.

Miten sinut on tehty arvolliseksi? Kristuksen uhrin kautta ristillä sinulle on annettu oikeus ylistää ja palvella Herraa.

”Vaeltaaksenne Herran edessä arvollisesti, hänelle kaikessa otollisesti, kaikessa hyvässä työssä hedelmää kantaen ja kasvaen Jumalan tuntemisen kautta, ja hänen kirkkautensa väkevyyden mukaan kaikella voimalla vahvistettuina olemaan kaikessa kestäviä ja pitkämielisiä, ilolla kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa, häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan. Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen”(Kol.1:10- 14).

Kreikankielinen tulkinta tästä kohdasta on: ”Isä on tehnyt meidät ehjiksi, arvollisiksi, luonteemme puolesta kelvollisiksi, tarpeeksi hyviksi olemaan osallisia valkeuden pyhitettyjen perintöön.”

Jeesuksen ristin työ tekee sinusta hyväksytyn iankaikkiseen perintöön. Jos Jumala on hyväksynyt sinut iankaikkiseen elämään, silloin hän on tehnyt sinut vahvaksi olemukseltasi. Voisit aivan hyvin olla pois palvelustyöstäsi kuukauden, vuoden tai koko elämäsi ajan yrittäen itse parantaa olemustasi tarpeeksi hyväksi Jumalan käyttöön. Et kuitenkaan koskaan pääse täydelliseen lopputulokseen omin voimin.

Vaikka pystyisit voittamaan kaiken pahan, minkä olet tehnyt, kaiken vääryyden, mikä sinussa on ollut, silti et olisi Jumalan silmissä hyväksytty. Se on mahdotonta. Miksi? Siksi, että Jumala ei voi hyväksyä mitään muuta vanhurskautta kuin hänen oman Poikansa, Jeesuksen Kristuksen vanhurskauden.

Et siis voi saada Kristuksen vanhurskautta tekemällä työtä sen eteen. Sen saa vain uskomalla ja luottamalla Jumalaan. Kaikki tapahtuu uskosta siihen, mitä Jeesus on tehnyt!
 

SYDÄMEN EPÄJUMALAT

by David Wilkerson | August 31, 2012

 

 
    PDF     TXT   Print  Print

Muutamat Israelin vanhimmista tulivat profeetta Hesekielin luo pyytämään neuvoa Herralta. Nämä miehet eivät olleet niiden israelilaisten kaltaisia, jotka polvistuivat julkisesti epäjumalien edessä. Et olisi löytänyt heitä epäjumalien temppeleistä, uhraamassa väärille jumalille. He olivat kansan johtajia ja he halusivat näyttää kaikkien edessä jumalisilta miehiltä.

Ulkoisesti nämä miehet näyttivät sellaisilta, joiden sydän oli taipunut Jumalan puoleen. He halusivat tuntea hänen sanansa omassa elämässään. Näin he lähestyivät Hesekieliä, mutta Jumala näytti profeetalle, mitä heidän sydämessään oli. Hän sanoi: "Ihmislapsi, nämä miehet ovat sulkeneet kivijumalansa sydämeensä ja asettaneet kasvojensa eteen sen, mikä heille oli kompastukseksi syntiin” (Hes.14:3). Herra sanoi siis: ”Nämä miehet ovat tulleet luoksesi sanoen, että he haluavat kuulla sanan minulta ja haluavat vaeltaa minun käskyjeni mukaisesti, mutta he valehtelevat! Heillä on salaisia syntejä elämässään”.

Nämä Israelin vanhimmat palvelivat kaikki salaa epäjumalia. Heidän sydämissään oli side syntiin, joita he harjoittivat suljettujen ovien takana. Kukaan ei olisi arvannut sitä heidän ulkonäöstään. Päinvastoin, he eivät esiintyneet pakanoina tai epäjumalan palvelijoina, vaan Jumalan kunnioitettavina miehinä palveluksen työssä.

Vasta, kun käännyt pois omasta epäjumalastasi katuen kokosydämisesti, voit kuulla Herran todellisen sanan ja saada selvän, Jumalan johdatuksen. Kun kadut, ensimmäisenä asiana palaa mieleesi oma arviointikykysi. Mitä pidemmälle jätät synnin taaksesi, sitä selvemmin näet ja kuulet Jumalan äänen. Hänestä tulee
selvempi, varmempi ja puhuu totuuden arvovallalla.
 

TÄLLAISEN HENGEN VUODATUKSEN HALUAISIN NÄHDÄ

by David Wilkerson | August 30, 2012

 

 
    PDF     TXT   Print  Print

Meidän seurakuntamme viettää paljon aikaa rukouksessa. Olemme vähän aikaa sitten lisänneet ohjelmaamme 24-tuntisen ja 30-päiväisen rukousketjun. Mitä me oikeastaan rukoilemme? Mitä etsimme?

Kun minä kasvoin seurakunnassa, isäni ja isoisäni puhuivat alituiseen tulevasta suuresta herätyksestä. Evankelistat puhuivat siitä leireillä: ”Suuri herätys on tulossa. Jumala on kokoava ihmisjoukot valtakuntaansa.”

Kaiken tämän puheen ytimessä oli kuitenkin ajatus: ”Meidän ei tarvitse mennä kaduille etsimään ihmisiä. Voimme olla juuri tässä ja rukoilla, ja Pyhä Henki vetää ihmiset sisään”.

Herätyksen määritelmä on: ”Sen herääminen tai kuolleista nouseminen, joka on vaarassa muuttua ruumiiksi”. Se merkitsee ”kuolleen seurakunnan herättämistä, elävöittämistä, henkiinherättämistä, niin että jumalattomat tuntevat vetoa mennä sisään porteista.”

Rakas lukija, ei seurakunnan ole määrä tulla herätetyksi kuolleista. Meidän ei pitäisi joutua rukoilemaan suurta herätystä. Sillä aikaa kun olemme rukoilleet herätystä, kauheita asioita on tapahtunut maassamme.

Kaupunkimme ovat syttymässä tuleen. Kansa tyydyttää itseään seksillä, nautinnoilla, urheilun epäjumalan palvelemisella. Joka toinen avioliitto päättyy eroon. Olemme menettäneet kokonaisen sukupolven nuoria kyynisyydelle, kovuudelle ja arvojen luhistumiselle.

Meidän kaupungeistamme nousevat nälkäisten ja surkeitten lasten sopertavat äänet kuin ukkosilma. Homoseksuaalit vaativat avio-oikeuksia. Sadat epätoivoiset isät ja äidit kuljeksivat kaduilla etsien työtä.

Mitä seurakuntien pitäisi tehdä näille asioille? Raamattu sanoo, että tavatessamme inhimillistä hätää meidän tulisi antaa itsemme apuun lähimmäistemme hätään. Jos me tottelemme käskyä olla myötätuntoisia maailmaa kohtaan, niin meistä tulee hyvin kasteltuja puutarhoja. ”Jos taitat leipäsi isoavalle … kun näet alastoman, vaatetat hänet …jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun … Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi...(ks. Jes.58:5- 12) sinä olet oleva niin kuin runsaasti kasteltu puutarha, niin kuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu”(jae 11).

Jumala tahtoo jokaisen meistä olevan osa hänen myötätuntoista sydäntään maailmaa kohtaan.
 

KESKITY AUTTAMAAN TOISIA

by David Wilkerson | August 29, 2012

 

 
    PDF     TXT   Print  Print

Meidän ei pitäisi joutua kulkemaan omien naapureittemme ohi, jotta saisimme nähdä hienoimman kuviteltavissa olevan herätyksen. Jumala sanoo johtavansa meitä ja antavansa meille jatkuvasti omat tarpeemme, jos haluamme jakaa leipämme nälkäisille, tuoda köyhiä kotiimme, vaatettaa alastomat ja antaa oma sielumme nälkää näkeville ja kärsiville.

Meistä tulee runsaasti kasteltu puutarha, niin kuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu (ks. Jes.58:10- 11).

Jumala sanoo meille: ”Keskity auttamaan muita! Etsi köyhiä ja kipeitä ja minä vastaan sinulle, ohjaan sinua ja tyydytän sinut. Olet oleva elämän lähde toisille eikä sinun siunauksesi lopu koskaan.”

Jos et oikein pidä tästä Vanhan Testamentin opetuksesta, kuuntele, mitä Jeesus sanoi Uudessa Testamentissa: ”Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda; minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.' Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastomana tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?' Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'. Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään" (Matt.25:42- 46).

”Jos nyt jollakin on tämän maailman hyvyyttä ja hän näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus saattaa pysyä hänessä?” (1 Joh.3:17).

Tässä kohden saatat sanoa: “Haluaisin myötäelää, auttaa tarvitsevia. Miten voin muuttua?”

Voin sanoa vain, että Jumala vastaa tähän rukoukseen: ”Herra, näen kaiken inhimillisen tarpeen ympärilläni. Tiedän, että ympäristöni voi nähdä vain sen Jeesuksen, jonka he näkevät minussa ja seurakunnassani. Jumala, sinun pitää johdattaa minua. Olen valmis avaamaan kukkaroni, kotini, antamaan aikani, näytä Herra minne mennä.” Lepää varmana siitä, että Jumala tuo nuo tarvitsevat kotiovellesi.
 

JEESUS JA MYÖTÄTUNTO

by David Wilkerson | August 28, 2012

 

 
    PDF     TXT   Print  Print

Jeesus oli maan päällä ollessaan Jumalan myötätunnon ruumiillistuma. Raamattu kertoo jatkuvasti, että Kristuksen ”kävi sääli” kärsiviä ihmisiä(ks. Mark.6: 34, (:2). Jos tämä oli totta ensimmäisellä vuosisadalla, minkälaista murhetta Herran sydämessä mahtaakaan olla nyt?

Uskon, että Jumala voi vain pidättäytyä ennen ajan päättymistä, tuhoamasta kaikkea. En usko, että hän on vain jokin lempeä henki, joka istuu taivaassa, täysin välinpitämättömänä tämän maailman irrallaan olevista, kauheista henkivalloista. Ei, hän on myötätuntoinen Isä, jota lastensa kärsimykset ahdistavat.

Raamattu sanoo: ”Hänen laupeutensa ei ole loppunut”(Val.v. 3:22). ”Mutta sinä, Herra, olet laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen, suuri armossa ja totuudessa”(Ps.86:15).
 
Luemme uskomattomasta tapahtumasta: ”Ja hänen tykönsä tuli paljon kansaa, ja he toivat mukanaan rampoja, raajarikkoja, sokeita, mykkiä ja paljon muita, ja laskivat heidät hänen jalkojensa juureen; ja hän paransi heidät”(Matt.15:30).
 
Voitko kuvitella tämän näyn: Jeesuksen ympärillä satoja sairaita ihmisiä istumassa ja makaamassa maassa. Pieniä lapsia, jotka olivat liian sairaita pystyäkseen istumaan, ihmisiä huutamassa apua, ääntelehtien tuskasta, kuumeisina, riivattuina, raihnaina, epätoivoisina.
 
Jeesus ei käännyttänyt heitä pois. Hän teki parantamis- ja vapauttamisihmeitä. Mykät puhuivat, rammat kävelivät, sokea näki, sairas ja raihnainen oli yhtäkkiä ehjinä. Jokaisen parantamisen jälkeen ihmiset painautuivat lähemmäksi. Uskon, että ihmiset ottivat sairaat lapsensa syliin ja työntyivät eteenpäin, kun taas opetuslapset yrittivät säilyttää järjestyksen.
 
Nämä ihmiset olivat olleet erämaassa kolme päivää ilman ruokaa ja olivat nyt nälissään. Silloin Jeesus sanoi: "Minun käy sääliksi kansaa… enkä minä tahdo laskea heitä syömättä menemään, etteivät nääntyisi matkalla"(Matt.15:32).
 
Jumala haluaa meidät jokaisen osalliseksi hänen tälle maailmalle myötätuntoisesta sydämestään. Jos tahdot sen, hän lähettää tarvitsevia ovenpieleesi. Luovuta itsesi Herran käyttöön, niin hän avaa sinulle oven.  Silloin tulet tuntemaan hänen myötätuntoisen sydämensä.

MYÖTÄTUNNON LIIKUTTAMA

by David Wilkerson | August 24, 2012

 

 
    PDF     TXT   Print  Print

Myötätunto ei ole vain sääliä tai sympatiaa. Se on enemmän kuin liikuttumista kyyneliin asti tai tunnekuohua. Myötätunto tarkoittaa sääliä ja armahdusta, joita seuraa halu auttaa muuttamaan asioita. Oikea myötätunto vie meidät tekemään jotakin!

Kerran Jeesus poikkesi erämaahan rukoilemaan. Kun kansajoukko sai selville, missä hän oli, he seurasivat häntä jalan ja toivat hänen luokseen halvaantuneet, sokeat, kuolevat, riivaajien kiusaamat ihmiset. Raamattu kertoo: ”Ja astuessaan maihin Jeesus näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, ja hän paransi heidän sairaansa”(Matt.14:14).

Jos Jeesusta olisi leimannut nykyaikainen ajattelu, hän olisi koonnut opetuslapsensa komiteanistuntoon analysoimaan ongelmia ja puhumaan synneistä, jotka olivat vieneet ihmiskunnan sellaiseen tilaan. Hän olisi osoittanut kuolaavia riivattuja ja sanonut kyynelöiden: ”Katsokaa, mitä synti tekee ihmiselle. Eikö ole traagista?”

Tai hän olisi voinut sanoa, niin kuin monet ulkokultaiset ihmiset: ”Katso, minä tunnen sinun tuskasi. Olen tehnyt paljon työtä palvellakseni sinua, mutta nyt olen väsynyt ja minun pitää puhua Isäni kanssa. Myöhemmin kutsun opetuslapseni yhteen rukouskokoukseen ja me rukoilemme sinun tarpeittesi puolesta. Mene nyt rauhassa.”

Tämä on nykyajan teologiaa pähkinänkuoressa. Jokainen haluaa rukoilla, mutta harva toimia.

Matteuksen evankeliumin 8. luvussa kerrotaan Jeesuksesta: ”Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niin kuin lampaat, joilla ei ole paimenta”(Matt.9:36). Sanonta ” hänen tuli heitä sääli” tarkoittaa ”se pani hänet toimimaan”.

Niin, mitä Jeesus teki? Hän ei vain puhunut. Hänen sydäntänsä liikutti se, mitä hän näki, ja hänet täytti halu muuttaa asioita. Säälin tunne ja sympatia pakotti hänet toimimaan.

”Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta”(Matt.9:35). Tämä ei ollut mitään turhaa teologiaa, Jeesus ei mennyt vain yksinäisyyteen Isänsä kanssa ja sanonut: ”Herra, lähetä työntekijöitä elonkorjuuseen.” Ei, Jeesus meni itse. Hän pani itsensä likoon syvällä, käytännöllisellä, läheisellä tavalla.
 

HÄN ON SINULLE ISÄ, AINA

by David Wilkerson | August 23, 2012

 

 
    PDF     TXT   Print  Print

Oma maallinen isäni moitti minua aina, kun tein jotakin sopimatonta. Aina kun hän antoi minulle selkään, hän kuitenkin lopuksi pani minut halaamaan häntä. Vaikken millään olisi halunnut halata, en ikinä unohda, miten panin pääni hänen olkapäälleen ja purskahdin itkuun.

Hän sanoi minulle aina: ”Minä rakastan sinua, David. Jumalan käsi on sinun päälläsi, enkä aio antaa paholaisen noutaa sinua omiin joukkoihinsa.

Samoin Paavalilta saamme kuulla Taivaallisen Isämme rakastavan moitteen toisessa Korinttolaiskirjeessä. Hän varoittaa: ”Koeta päästä niin kauas synnistä ja maailmasta kuin pystyt. Pakene paholaista”.

”Sen tähden: ’Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias’ "
(2 Kor.6:17 -18).

Jumala sanoo meillä tässä: ”Olen halunnut olla Isäsi enkä aio jakaa rooliani paholaisen kanssa. Jos aiot sekaantua maailmaan ja pitää kiinni joistakin epäpuhtaista asioista elämässäsi, silloin meidän yhteytemme ei pelaa. Jos aiot pitää minua yhtenä ja ainoana Isänäsi, silloin sinun pitää hyljätä maailma ja sen nautinnot, panna pois syntisi. Et voi pitää elämässäsi yhtään likaista asiaa.”

Hän sanoo edelleen: ”Tahdon johdattaa ja ohjata sinua. Tahdon antaa sinulle suosiotani niin kuin vain omille lapsilleni. Siksi en anna sinun tulla luokseni käsin, jotka ovat koskeneet mihinkään saastaiseen. Erota itsesi kaikesta sellaisesta ja sitten otan sinut vastaan poikanani ja tyttärenäni. Minä kaipaan olla sinulle Isä.”

Jos haluat seurata Jeesusta, älä tule hänen luokseen vain puoleenväliin. Tule koko matka pois maailmasta. Sinun Isäsi sanoo: ”Jos luotat minuun Isänä, joka voi vapauttaa sinut, minä lähetän Pyhän Hengen ja annan sinulle voiman ja vallan. Minä annan sinulle toivon, kun olet vielä vaikeuksissa ja vien sinut läpi.”
 

RAKKAUDEN TEKO

by David Wilkerson | August 22, 2012

 

 
    PDF     TXT   Print  Print

Jumala ei odottanut, että olisin “tarpeeksi hyvä” olemaan hänen lapsensa. Ei hän myöskään odottanut, kunnes olisin ymmärtänyt kaikki opinkappaleet. Ei, hän sanoi: “Vaikka olit kadotettu synnin tähden, minä tulin sinun luoksesi, jotta saisit sovituksen. Rakastin sinua, kun vielä piehtaroit saastassa. Kutsuin sinut, valitsin ja adoptoin sinut ja siihen oli vain yksi syy: minä rakastan sinua.”

Joskus ihmettelen, miten Jumala ikinä saattoi katsoa alas meihin päin ja rakastaa meitä. Me olemme niin epärakastettavia, niin usein ilkeitä, niin arvottomia. Armossaan hän sanoo jokaiselle miestä: ”Minä haluan sinut, valitsen sinut, koska tahdon olla Isä sinulle.”

”Katsokaa, minkä kaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi”(1 Joh. 3:1).
 
”Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi”(1 Joh.4:10).
 
Hän valitsi minut, ei koska minä rakastin ensin häntä, vaan koska hän rakasti minua ensin. Hän adoptoi minut lapsekseen, vain koska rakasti minua.
 
Kaikki tämä saattaa minut ihmeelliseen päätelmään: Minun ei tarvitse ymmärtää kaikkea. Ei tajuta syviä opinkappaleita vanhurskauttamisesta, pyhittämisestä, kuolettamisesta, kirkastamisesta. Minun tulee ainoastaan tietää, että hän valitsi minut olemaan hänen lapsensa, mikä tarkoittaa, että Isä Jumala rakastaa minua.
 
Ei haittaa ollenkaan, vaikka helvetti heittää päälleni kaikkea. Mikään ei voi poistaa minulta tätä ihmeellistä tietoa: Minua rakastetaan ja voin levätä rakkaudessa. Hän, joka valitsi minut ja rakastaa minua, varjelee ja kantaa minua eikä koskaan hylkää minua. Hän ei koskaan päästä irti kädestäni, koska hän on Abba, Isä, minun oma Isäni.
 
Rakas lukija, minäkin olen maallinen isä, etkä voi nimetä yhtään syytä taivaassa tai maan päällä, mikä panisi minut hylkäämään tai jättämään ketään lapsistani. Kysyn sinulta: Kuinka paljon enemmän taivaallinen Isäsi on sinun kanssasi, mitä ikinä kärsitkin tässä elämässä?

JUMALA HALUSI OLLA MINUN ISÄNI

by David Wilkerson | August 21, 2012

 

 
    PDF     TXT   Print  Print

“Olen itse halunnut olla sinulle se, mikä olen, millaisena haluan sinun näkevän itseni. Haluan sinun tuntevan minut rakastavana taivaallisena Isänäsi.” Minä en valinnut häntä, vaan hän valitsi minut tähän rooliin, olla hänen lapsensa.

Hallitseeko Jumala taivasta ja maata? Onko hän Kaikkivaltias? Onko hän Kaikkivoipa? Vallitseeko hän vesiä? Vastaus kaikkiin näihin kysymyksiin on tietenkin, kyllä. Näinä viimeisinä päivinä Jumala haluaa meidän olevan hänen olemuksensa kuva toinen toisillemme: ”Haluan olla Isäsi ja haluan, että olet minun poikani tai tyttäreni.”

Jeesus vaelsi koko maallisen elämänsä ajan tietoisena siitä, kuka Isä oli, tunsi hänen tahtonsa, kuuli hänen äänensä. Hän eli jokaisen hetken hänen rakkautensa auringonpaisteessa, eikä koskaan ollut ihmeissään tai epäillyt sitä. Siksi hän saattoi kohdata kaiken vihollisen hänen päälleen heittämän, koetuksen, vaikeuden. Hän tiesi, että hänen Isänsä oli hänen kanssaan. Hän saattoi sanoa: ”Tiedän, että minulla on Isä, joka lähetti minut. Hän valitsi minut ja asetti minut. Hän on aina minun kanssani. En ole koskaan yksin.”

”Että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt” (Joh.17:21).  
 
Jeesus sanoi: ”Sanot haluavasi tuntea minut, ja se on oikein hyvä. Nyt haluan sinun tuntevan Isäni. Haluan, että tunnet hänet niin, kuin minä tunsin hänet ja iloitsin hänestä Isänä!”

Isä sanoo meille: ”Minä tahdon varjella sinua, olla suojelijasi, suistaa kaikki demoniset hyökkäykset, täyttää kaikki tarpeesi, auttaa sinut läpi kaikkien koetustesi. Anna minun olla Isäsi!”

Mieti tätä: Hän valitsi sinut satojen miljoonien ihmisten joukosta maan päällä. Ei hän vain valinnut sinua, vaan myös adoptoi sinut lapsekseen. Hänen Henkensä käskee sinua huutamaan: ”Abba, Isäni! Et ole vain Aabrahamin isä tai Pietarin tai Paavalin, vaan minun. Sinä olet tehnyt minusta perillisen, veljen Jeesukselle. Sinä olet todella minun Isäni”.

JEESUKSEN LÄHEISYYDEN TARKOITUS

by David Wilkerson | August 17, 2012

 

 
    PDF     TXT   Print  Print

Jeesuksen läheisyyden tarkoitus on ilmaista Isä. Jos silmäsi eivät ole avautuneet näkemään Isää, et ole vielä päässyt täyteen läheisyyteen Kristuksen kanssa.

Jeesus opetti: ”Te tarvitsette näyn siitä, kuka Isä on. Teidän pitää pystyä opettamaan toisia, jotka ovat kuin lampaat ilman paimenta nyt. He ajattelevat, ettei kukaan välitä heistä, koska he ovat laittomia lapsia. Niinpä teidän pitää tehdä samaa työtä kuin minäkin tein, puhua niin kuin minä puhuin. Heidän täytyy saada tietää, että heillä on rakastava Isä taivaassa”(ks. Joh. 14:6-9).

Rakas lukijani, meidänkin pitää saada tuo näky. Meidän on kyettävä sanomaan maailmalle: ”Katsokaa minun elämääni. Kuunnelkaa, mitä puhun. Katsokaa tekoja, joita teen. Kaikki ilmentää taivaallista Isää.”

Kuvittelen Jeesuksen sanoneen opetuslapsilleen: ”Te siis haluatte minun näyttävän teille Isän? Muistelkaa Kaanan häitä, kun muutin veden viiniksi. Siinä ilmaisin Isäni. Näytin, että hän välittää lastensa pienimmistäkin tarpeista. Hän näytti huolenpitonsa perheestä, avioliitosta, lastensa ruoasta. Siinä minun Isäni toimi! En ole koskaan tehnyt mitään itsestäni, vaan ainoastaan, mitä hän on käskenyt minun tehdä”(ks. Joh.14:10- 11).

Hän jatkaa: ”Muistatteko neljäntuhannen hengen ruokkimisen ja myöhemmin viidentuhannen? Nuo ihmiset olivat olleet ilman ruokaa melkein kolme päivää. Te näitte, miten nälkäisiä he olivat ja kysyitte: ’Kuinka me pystymme ruokkimaan heidät?’ Niin mursin leipää ja kaloja ja jaoin ne. Te näitte, kuinka ihmiset tarttuivat ruoan runsauteen. Muistatte myös vasut tähteeksi jäänyttä ruokaa”.

Miksi Jeesus sanoo, että Pyhä Henki muistuttaa meitä kaikesta. Siksi, että niin saamme ilmestyksen Isästä. Niin voimme käydä uudelleen läpi kaikki ihmeet, joita hän on tehnyt elämässämme, kaikki vapautumiset, ihmeelliset teot. Jeesus sanoo sen kautta: ”Kaikki, minkä olen tehnyt teille, on taivaallisen Isän ilmaisemista. Sitä, kuka hän on ja mitä hän haluaa meidän olevan.”
 

HAVAINNOLLINEN SAARNA

by David Wilkerson | August 15, 2012

 

 
    PDF     TXT   Print  Print

Kaiken tarkoituksena, mitä Jeesus teki, oli sanoa: “Tässä Isäni tekee työtä. Tällainen hän on.” Kaikki veden muuttamisesta viiniksi aina kuolleista herättämiseen oli havainnollista saarnaa, jonka tarkoituksena oli ilmentää taivaallista Isää.

”En minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut. Ja hän, joka on minut lähettänyt, on minun kanssani. Hän ei ole jättänyt minua yksinäni, koska minä aina teen sitä, mikä hänelle on otollista" (Joh 8:28 -29).

Toisin sanoen: ”Olen puhunut vapaasti kaikkialla maassa. Kun kuljin Jerusalemin, Betlehemin ja Juudean kaduilla, kerroin teille kaiken aikaa, että kaikki, mitä teen, on Isästä. Jospa vain olisitte aukaisseet silmänne ja korvanne ja ottaneet minun sanani vastaan, niin olisin näyttänyt teille Isän.”

Uskonnolliset johtajat väittivät: ”Abraham on meidän isämme”. Kun Jeesus sanoi: ”Minä ja Isä olemme yhtä”(Joh.10:30) he loukkaantuivat sanoen, että hän on paholainen, ja kokosivat kiviä kivittääkseen hänet.

Jeesus vastasi heille: ”Te sanotte, että minä pilkkaan Jumalaa. Kivittäisittekö juuri sen, jonka Isä on itse päättänyt lähettää tähän maailmaan? En minä etsi omaa kunniaani. Minä annan kunnian Isälleni. Minä tunnen hänet ja pidän hänen sanansa, koska hän ja minä olemme yhtä.

Jos ette usko minun sanaani, niin katsokaa tekojani. Uskokaa edes, että nämä teot ovat Ilmaisu Isästä. Minä tulin kertomaan teille ja näyttämään teille, ettei Aabraham ole teidän ainoa isänne. Teillä on taivaallinenkin Isä” (ks. Joh.10:31- 38).

Tämä oli tärkeätä Jeesukselle. Hän tiesi, että hänen aikansa maan päällä oli lyhyt. Jos ihmiset eivät saisi ilmestystä taivaallisesta Isästä, hänen rakkaudestaan ja armostaan, he jäisivät vain kuolleen uskonnon varaan, kuolleitten esi-isiensä varjoon. Heillä ei olisi mitään elävää tarttumapintaa. He eivät tietäisi, minne mennä, heillä ei olisi toivoa, ei näkyä.
 

 

JEESUS TULI ILMOITTAMAAN MEILLE TAIVAALLISEN ISÄNSÄ

by David Wilkerson | August 14, 2012

 

 
    PDF     TXT   Print  Print

Jeesus tuli maan päälle ihmisenä lunastamaan ihmiskunnan synnistä ja kaikenlaisista sidoksista ja vankeudesta. Tämän ovat useimmat uskovat tajunneet mielissään ja sydämessään. Kristus tuli maailmaan myös ilmoittamaan meille Taivaallisen Isänsä.

Jeesus sanoi oppilailleen: ”Isä on minut lähettänyt”(Joh 5:36). Hän sanoi: ”En minä itsestäni voi mitään tehdä. … sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt”(Joh 5:30). Lopuksi hän lausui: ”Sillä minä menen Isän tykö”(Joh 14:12).  
 
Kuuntele tarkkaan, mitä Jeesus sanoo: ”Minä tulin Isän luota ja täällä ollessani teen vain hänen tahtonsa. Pian menen takaisin Isäni luo.”
 
Jeesus sanoi. että koko hänen elämänsä oli vain Taivaallista Isää: hänen tulemisensa maan päälle, hänen täällä olonsa tarkoitus ja hänen paluunsa. Kaikki ilmensi Isää.
 
”Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee.… ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette”(Joh 5:19 -20).
 
Jeesus sanoi. ettei hänellä ole omaa tahtoa, että hän teki kaiken maan päällä vain Isän tahdon mukaan. Tosiaan, Jeesus sanoi fariseuksille: ”Katsokaa minun elämääni, toimintaani, kaikkia ihmeitä ja hyviä tekoja, joita teen. Niissä näette minun taivaallisen Isäni. Kaikki tekoni ovat heijastusta siitä, kuka hän on ja kaiken on tarkoitus ilmoittaa hänet teille.”
 
”Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa”(Matt.11:27).
 
Jeesus sanoo tässä: ”Teidän on mahdotonta tuntea Isää, jos en ilmoita häntä teille. Ette te saa tätä ilmoitusta itsestänne vain lukemalla Raamattua tai käymällä kirkossa. Minun täytyy ilmoittaa hänet teille.”
 
”Ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani”(Joh 14:6).

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

25.04 | 17:05

Kiitos näistä kertomuksista! No lohduttavat mieltä kun on masentunut eikä osaa auttaa itseään. Rukous on tärkeä asia.Kumpa Jeesus parantaisi minutkin.

...
11.04 | 12:05

Siunausta

...
03.04 | 06:48


Pedonmerkkiä ei voi ottaa vahingossa. Lue www.enskansivut.fi

...
18.02 | 10:47

Todella koskettava matka taivaaseen ja paraneminen täysin kuntoon.

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS